Lomapurjehduksen lokikirja, Seili – Kasnäs

Lomapurjehdus on vuoden paras kuukausi ja tällä kertaa siitä aiotaan pitää päiväkirjaa tänne blogiin. Tervetuloa siis Herkun pitkälle 2022!

Seilissä katselimme tuuliennusteita, jotka olivat ikävän vastaisia ja kovia koko päiväksi. Loman viimeisenä viikonloppuna odotti kummipojan rippikirkko, joten Hangon itäpuolelle olisi päästävä hyvällä marginaalilla. Hetken aikaa mietimme vaihtoehtoja ja päädyimme siihen, että koetetaan päästä Paraisten Porttiin ennen nousevaa ukkosrintamaa ja ajetaan vaikka koneella jos tuuli on aivan vastainen. Kryssimishaluja ei ollut oikein kenelläkään.

Suolainen matka Paraisten porttiin

Matkaan lähdettiin septilaiturin kautta. Seilin lahdella tuuli oli melko kevyt, mutta suojasta poistumisen jälkeen meno muuttui viileäksi ja märäksi. Saimme suolavettä oikein kunnolla niskaamme, kun puksutimme vastaiseen aallokkoon. Pinnassa aloittanut försti sai säännöllisesti ämpärillisen päin pläsiä ja vieressä kyyristellyt miehistökin pari kupillista niskaansa. Matka joutui rivakasti Paraisten Porttiin, jossa emme olleet aikaisemmin käyneetkään. Rantauduimme jo yhden aikaan ja laitoimme tavalliseen tapaan veneen satamakuntoon. Söimme lounaan ja mietimme illan ohjelmaa. Paikka vaikutti ihan mukavalta, saunankin saisi illaksi ja viereisellä kalliolla näytti kulkevan mukava ulkoilupolku. Kun lopettelimme lounasta viereen rantautui venekunta, josta kysyttiin, että olemmeko pitkäänkin olleet laiturissa. Försti sanoi että ”ei, tulimme juuri ja ehkä jäämme yöksi”. Kapu katsoi förstiin ja sanoi juuri ajatelleensa, että käy hakemassa jo maksetun satamamaksun takaisin ja jatketaan matkaa. Paikassa ei ollut mitään vikaa, mutta jostain syystä koko miehistö oli yhtä mieltä siitä, että yövymme jossain muualla. Odotettu ukkonenkin kiersi ohi lännestä, joten matkanjatkamispäätös oli sillä valmis.

Märkää menoa Kasnäsiin

Kohteeksi valikoitui Kasnäs ja irrotimme köydet. Koneajo jatkui kovassa tuulessa. Försti päätyi ajamaan koko päivän. Vaikka oli ihan mukavaakin ajaa pitkä legi kokonaan, mielessä kävi että kyllä alkuvuosien työnjakomme oli raskas kapullekin. Gullkronafjärdenin ylitys oli taas märkää puuhaa, vaikka sateesta ei ollut tietoakaan. Suolavesiroiskeet ja viileämpi päivä olivat helteiden jälkeen erittäin tervetulleita ja koko miehistä pysyi ulkosalla melkein koko päivän.

Kasnäsissä meitä odotti uusittu satama. Vanhempi gasti oli kertonut salireissulla käytyään, että vanhan paviljongin tilalle rakennetaan uutta ja aluetta uusitaan muutenkin. Uudessa rakennuksessa meitä odotti edellistä aika paljon isompi kauppa ja lisäksi rakennuksessa oli ainakin ravintola terasseineen, mutta emme tällä kertaa käyneet tutustumassa siihen. Myös laitureita oli uusittu ja mm. huoltolaituri siirretty aallonmurtajan ulkopuolelle. Investoinnit satamiin ovat aina ilahduttava asia ja luovat uskoa saariston elävänä pysymiseen!

Skumppaa ja kavereita

Viileän päivän päätteeksi ilta oli todella lämmin, melkein trooppinen. Päivällä olimme saaneet suolavettä ja illalla skoolasimme muutaman skumppalasillisen hauskan päivän kunniaksi. Olimme jonkin aikaa viritelleet mahdollisuutta tavata ystäviämme K:ta ja A:ta lapsineen, mutta aikataulut olivat jatkuvasti suunnitelmia vastaan. Illan aikana pallottelimme eri vaihtoehtoja: mm. Taalintehtaalla, Tammisaaressa tai Elisaaressa tapaamista, mutta lopulta päädyimme siihen, että jäämme Kasnäsiin toiseksikin yöksi ja V:t ajelevat meitä tapaamaan (muutamankin kaupan kautta).

Aamupalan jälkeen lähdimme kylpylään, gasti E kuntosalin kautta tietenkin. Lilluminen porealtaissa ja vesijumppa elvyttivät mukavasti kipeytyneitä paikkoja. Ajoituskin meni nappiin, kun kylpylältä veneelle kävellessä V:t kurvasivat autonsa viereemme parkkiin.

Maapalvelut toivat täydennystä Herkun ruoka- ja juomakaappeihin. Kahdeksan henkeä mahtui hyvin hengailemaan veneellä: aikuiset sitlootaan kuulumisia vaihtamaan ja lapset salonkiin pelaamaan korttia. Laitoimme fajitaksia koko porukalle ja hiukan mielikuvitusta käyttäen mahduimme kaikki hyvin herkuttelemaan ensin tex-mex herkkuja ja lopuksi kahvia ja pullaa. Toisaalta, aikoinaan Suomenlinnan laiturissa Maxi 68 -veneessä kokattiin ja syötiin 9 hengen voimin! Edellisen kerran kun tapasimme V:t Kasnäsissä oli moottorissa jatkuva sähkövika ja A ja kapu viettivät päivän pääasiassa moottoritilassa. Veikkaan, että A.lla oli mukana oli tälläkin kertaa valikoima työkaluja, mutta mitään akuuttia korjattava ei ihme kyllä ilmennyt.

Vierailun jäljiltä veneessä kaikki oli hujan hajan ja purkamattomia kauppakasseja löytyi vielä illalla saunatavaroitakin pakatessa. Onneksi veneen siistii pahimmastakin kaaoksesta varsin sukkelasti. Ystävien tapaaminen on vesillä niin harvinaista herkkua, että tästä päivästä sai energiaa viimeiseen lomaviikkoon roppakaupalla!

Försti