Lomapurjehduksen lokikirja, Taalintehdas – Predium marina

Lomapurjehdus on vuoden paras kuukausi ja tällä kertaa siitä aiotaan pitää päiväkirjaa tänne blogiin. Tervetuloa siis Herkun pitkälle 2022!

Lepopäivän jälkeen oli mukavaa jatkaa jälleen matkaa. Suuntasimme Taalintehtaalle, vaikka maapalveluiden käynnin jälkeen bunkraustarpeita ei ollutkaan. Edellisen legin konetuksen jälkeen pääsimme nostamaan purjeet ja ajelimme aurinkoisessa säässä sivumyötäistä nauttien tuulen voimasta.

Suolaisia esikuvia

Taalintehtaallakin oli tehty uudistuksia edellisen käyntimme jälkeen: satamakonttori oli muuttanut uuteen rakennukseen ja laitureita oli tullut lisää tännekin.Taalintehtaalle meitä veti mukavien muistojen ja vohvelimummon lisäksi tieto, että Meretniemet asuvat siellä nykyään ja heidän vanhin poikansa Aarre on satamassa kesätöissä. Olemme seuranneet Panacean matkaa käänteineen monen vuoden ajan.

Aarrea ei näkynyt rantautuessamme, mutta iloksemme näimme hänet myöhemmin ja pääsimme moikkaamaankin muina purjehtijoina. Pikku-e jutteli Aarren kanssa enemmänkin ja suolasi äitinsä kertomalla että ”mun äiti fanittaa teidän perhettä ihan tosi paljon”. Tämän jälkeen, E:n yllytyksestä huolimatta försti ei uskaltautunut sen enempää Aarren kuin laiturilla vilahtaneen Tuomonkaan juttusille. Jälkikäteen jäi vähän harmittamaan. Tilaisuutta jututtaa niin suolaista teiniä tai elämäntapaidolia tuskin toiste tulee.

Kapu tarkisti moottorin tilanteen ja juuri kun olimme Kasnäsissä A:lle kehuneet että kaikki toimii, potkuriakselin tiiviste näytti vuotavan hiukan ja jotain öljyäkin lillui moottoritilan pohjalla. Kuivasimme ja siistimme sen ja päätimme, että tilanteen tarkkailu riittäköön. Käväisimme vielä kaupassa hakemassa mansikoita ja sitten olikin aika viritellä taas kisakatsomo kuntoon ja jännittää korispeliä.

Vastatuulta kaikkiin suuntiin

Maanantaiaamuna noustiin aikaisin, koska tiedossa oli pitkä, yli 10h purjehduspäivä. Aluksi joutuisimme kryssimään Hangon läntisen selän, mutta sitten pääsisimme laskettelemaan myötäistä kurssia itäistä selkää. Kaikki sujui suunnitelmien mukaan siihen saakka, kun tuuli kääntyi Hankoniemen edustalla kelluessamme ja leppoisan slöörin sijaan kryssiminen jatkui tuulen puhaltaessa suoraan nenään.

Olimme venyttäneet lounaan syöntiä, koska kryssiessä kokkailu ja välillä syöminenkin on sotkuista ja hankalaa. Kaikilla oli siis nälkä ja aamupäivän urakasta väsymystä alla. Legin piteneminen ja kryssin jatkuminen meinasi aiheuttaa kapinahenkeä. Hätäbanaanien avulla jaksoimme valmistaa lounasta ja sen jälkeen tilanne enää lähinnä huvitti ja jatkoimme sitkeää siksakkia kohti määränpäätä. Förstikin pääsi harjoittelemaan käännösten ajoittamista ja reitin suunnittelua oikein kunnolla.

Försti ja E rantautuvat

Päivän päätteeksi, kun kurssi lopulta olisi ollut myötäinen kohti Prediumin satamaa, tuuli lakkasi kokonaan. Försti ja vanhempi gasti E yrittivät hetken aikaa ajella purjeilla, mutta illan hämärtyessä luovutettiin, laskettiin purjeet ja käynnistettiin kone. Kohti satamaa ajellessa E ja försti päättivät koettaa rantautua kahdestaan. Suunnitelma kerrottiin kapulle, joka hyväksyi sen.

Lähestyttäessä laitureita kapu ryhtyi kuitenkin antamaan ohjeita ja niinpä hänet käskettiin sisällä odottamaan, että vene on kiinnitetty. Ilta oli tyyni ja rantautuminen sujui ongelmitta. Kapu oli sillä aikaa valmistellut herkkuaterian ja pääsimme heti nauttimaan mummon muusia ja kalapuikkoja tillikastikkeella. Pitkän päivän päätteeksi maistui taivaalliselta. Emme jaksaneet tiedustella edes saunavuoroa, kävimme vain mökkisuihkussa ja painuimme petiin.

Försti