Lomapurjehduksen lokikirja, osa 9

Lomapurjehdus on vuoden paras kuukausi ja tällä kertaa siitä aiotaan pitää päiväkirjaa tänne blogiin. Tervetuloa siis Herkun pitkälle 2022! Matka jatkuu blogissa pienen teknisen tauon jälkeen: puolet lomasta on siirtynyt vanaveden puolella, mutta toinen puoli on vielä jäljellä.

Konttorihommia kenttäoloissa

Kolmas lomaviikko alkoi heräämällä Lapossa hitaalla aamulla. Satamassa oli varsin vähän veneitä ja aamupäivän kuluessa suurin osa niistä jatkoi matkaa. Me päätimme jäädä viettämään satamapäivää: kapulla ja förstillä oli blogiasioita rästissä, vanhempi gasti halusi varmistaa treenimahdollisuudet ja nuoremmalle kelpaa aina mahdollisuus lukea koko päivä Aku Ankkaa.

Päällystö pakkasi siis aamiaisen jälkeen tietokoneet ja oheistarvikkeet mukaan ja marssi ravintola Galeaseniin kysymään, saisimmeko perustaa sinne toimiston. Tämä sopi oikein hyvin ja valtasimme sopivan nurkkapöydän, haimme isot pepsi maxit jäillä ja ryhdyimme töihin: kuvaeditointia, tekstien toimittamista ja julkaisukuntoon viimeistelyä sekä taustahommia riitti kahdelle tekijälle yli kolmeksi tunniksi. Melko paljon kului Pepsi maxia ja vähän valkoviiniäkin, mutta saatiin paljon asioita tehtyä. Oli myös hauskaa kokeilla kirjoitus- ja blogihommien tekemistä kenttäoloissa ja huomata, että ihan hyvin pystyy keskittymään, vaikka ympärillä on lounashässäkkää ja kaikenlaista sutinaa.

Abborre och museet

Gastit piipahtivat välillä hakemassa jäätelörahaa, mutta viihtyivät muuten pyörimässä omin päin kylässä. Rannalla on muutama kuntoiluväline, muun muassa Monkey bars – teline, jossa kumpikin harjoitti kehonhallintaa ja käsivoimia. Kesken kaiken vanhempi gasti keksi lähteä ahvenostoksillekin, ettemme jäisi ilman. Ahvenfileiden osto kahteen erilliseen pussiin onnistui kouluruotsilla hyvin ja toinen pussi päätyi sovitusti pakastimeen.

Kun tietokonehommat oli saatu valmiiksi ja toimisto purettu, käväistiin kaupassa täydentämässä tuorevarastoja ja postittamassa kortteja. Lounaan jälkeen lähdettiin katsastamaan paikallinen saaristolaismuseo. Lapon museota kehutaan hyväksi ja monipuoliseksi. Museo olikin ihan kiinnostava, varsinkin vanhoja veneitä oli mukava tutkailla ja museoon kuulunut valokuvanäyttely valaisi Lapon historiaa mukavasti. Itse museossa olisi voinut olla vielä paremmin tietoa eri esineistä ja eri aikakausien saaristolaiselämästä, nyt monen tavaran käyttötarkoitus ja yhteys saaristolaisuuteen jäi vähän hämäräksi.

Lämmin ilta

Illan viiletessä vanhempi gasti rekrytoi förstin syöttökoneeksi ja veti tunnin verran pallonkäsittelytreeniä kaupan edustan asfaltilla. Ahvenateria oli herkullinen tänäänkin ja treenin se maistui kenties vielä paremmalta. Helle oli tullut ilmeisesti jäädäkseen, eikä saunaa kaivannut kukaan, vaikka tarjolla olisi ollut sekä yhteissaunat että mahdollisuus omaan saunavuoroon Lapon kehutussa saunassa. Suihkukaan ei paljoa viilentänyt , iltakymmeneltäkin oli vielä melkein +30 astetta.

Iltalenkiksi käytiin suorittamassa sataman geokätköt ja löydettiin samalla vahingossa kallion päälle, upean näköalan ääreen rakennettu pieni hiljentymismaja, joka oli varsin viehättävä, mutta helteessä todella kuumaksi paahtunut. Mukava ajatus kuitenkin omistaa erityinen paikka myös mielen lepuuttamiselle. Olimme ajatelleet, että juhannuksen jälkeen alkaa varmaankin väkeä olla vesillä ja satamissa enemmän, mutta ainakaan vielä ei siltä näyttänyt ja päivän aikana vain muutama uusi vene tuli satamaan.

Vauhdikas seiluu ja pulikoimista

Tiistaina irrotettiin köydet ja jatkettiin jälleen matkaa. Purjehdimme melko navakassa tuulessa Kihdin yli eli pois Ahvenanmaalta. Kohteena oli Houtskari, jossa olimme muutama vuosi sitten käyneet ja sen mukavaksi paikaksi todenneet. Matkalla tuuli nousi sen verran, että isopurjeeseen päätettiin ottaa yksi reivi. Reivatessa lasketaan purjetta maston huipusta alaspäin, purjeen etuliesmassa oleva reivilenkki kiinnitetään puomissa olevaan koukkuun ja samalla tasolla takaliesmassa olevan lenkin läpi kulkeva reiviköysi kiristetään, jolloin purjeen alaosa menee kasaan ja purjepinta-ala pienenee. Manööverin lopussa försti ryhtyi kiristämään reiviköyttä ja koska se yleensä vaatii jonkin verran voimaa – reivatessa tuulta on yleensä sen verran paljon, että lepattavakin purje saa aikaan vetoa – försti vetäisi köyttä kunnollisesti, eli koko kropan voimalla. Köysi kuitenkin kulki odotettua liukkaammin ja niinpä tasapaino petti ja försti kaatui takaperin kapun syliin ja sai matkalla komean mustelman pinnasta peräpeiliinsä. Onneksi selvittiin vain vähin vammoin ja säikähdyksellä, holtittomasti kaatumisella olisi voinut olla kurjempiakin seurauksia.

Houtskariin rantautumisen ja veneen järjestelyn jälkeen tarkistettiin veden lämpötila, joka oli +23. Koko miehistö hyppäsi uimaan ja urakoitiin samalla kyljetkin jälleen puhtaiksi. Likosimme vedessä koko iltapäivän, puhallettiin mukana ollut uimarengaskin täyteen ja nautittiin kirkkaasta ja lämpimästä vedestä. Kapu onnistui jekuttamaan gastia sukeltamalla Herkun alitse parhaillaan kylkeä hinkkaavan gastin viereen, joka taisi pelästyä merihirviötä enemmänkin.

Illansuussa lähdettiin kävelemään kauppaan ja saatiin onneksi palautettua kertyneet panttipullot ja täydennettyä veneen ruokavarastot jälleen förstin hyväksymälle tasolle. Helteisen tavaroiden kantamisen ja paikalleen laittamisen jälkeen kukaan ei jaksanut alkaa kokkaamaan, joten päätettiin käydä Skagen-ravintolassa päivällisellä. Hampurilaiset ja kanakori maittoivat ja varjoisalla terassilla oli mukava istua iltaa. Houtskarissa on erinomainen uimaranta pienen kävelymatkan päässä ja kaunis kirkko saaristokylässä, mutta kauppareissu ja uiminen riittivät tällä kertaa ohjelmaksi.

Försti

Sanasto eli förstin omat selitykset

Etuliesma, etuliikki: Purjeen reuna, joka kiinnitetään mastoon tai harusvaijeriin eli se pystyreuna kolmion muotoisesta purjeesta, joka en edempänä.
Manööveri: Jokin kokonaisuus purjehtiessa, esim. purjeen nostaminen, käännös tai reivaaminen.
Pinna: Ohjausjärjestelmän osa, jolla käännetään peräsintä. Pinna on suoraan kiinnitetty peräsimeen, eli kun sitä kääntää oikealle, peräsin kääntyy oikealle ja vene vasemmalle.
Reivaaminen: Purjepinta-alan pienentäminen.
Reiviköysi: köysi, jonka toinen pää kiinnitetään puomiin, jonka jälkeen se pujotetaan purjeen takaliesmassa olevan reivirenkaan läpi ja sen jälkeen puomin vastakkaisella puolella olevaan plokiin ja siitä edelleen joko kiinnitysknaapille tai vinssille. Köyttä kiristämällä purjeen takaliesma laskostuu ja purjepinta-ala pienenee.
Reivirengas: Purjeessa samalla tasolla etu- ja takalieasmassa olevat purjerenkaat. Reivatessa tämä linja on pienennetyn purjeen alareuna. Etuliikin reivirengas kiinnitetään maston päässä olevaan koukkuun ja takaliesma kiristetään reiviköydellä.
Takaliesma, takaliikki: Purjeen takareuna eli se pystyreuna kolmion muotoisesta purjeesta, joka en taempana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.