Lomapurjehduksen lokikirja, osa 10

Lomapurjehdus on vuoden paras kuukausi ja tällä kertaa siitä aiotaan pitää päiväkirjaa tänne blogiin. Tervetuloa siis Herkun pitkälle 2022!

Helteiden alkamisen myötä yöt veneessä muuttuivat hikisiksi siitä huolimatta, että nukuimme luukut auki. Ensimmäisenä kunnon helleyönä försti heräsi aamuyöllä ja jäi vessaan kömpimisen jälkeen hetkeksi katselemaan kesäyön valoa. Seisominen keskellä venettä tikkaisiin nojaten puoliunessa tuntui paremmalta vaihtoehdolta, kuin kuumaan keulapiikkiin palaaminen. Hyttysverkossa ei näkynyt ollenkaan sisään pyrkijöitä ja hetken tuumattuaan försti päätti, että parempi epämukava alusta ja viileämpi ilma kuin mukava patja ja kuumuus. Niinpä loppuyön försti torkkui sitlootan penkillä istumatyyny selän alla.

Kesäparatiisi

Aamun valjettua lähdettiin jatkamaan matkaa. Edessä oli vauhdikas purjehdus vasta- ja sivutuulessa kohti Nauvon saarta ja siellä Tackorkin satamaa. Helteessä navakka vastatuuli oli tervetullutta. Matka joutui ripeästi, kun päästelimme yli 7 solmun vauhdilla eteenpäin. Uskaltauduimme myös ajelemaan omia reittejä väylien ulkopuolella, mikä onkin Airiston läheisyydessä kätevää, koska rahtilaivoja ja risteilijöitä ei tarvitse tähystää niin tiiviisti.

Kohteena oli siis Tackork Gård och Marina. Olemme olleet siellä kerran ennenkin. Pari vuotta sitten juhannuspäivänä rantauduimme vähän keskipäivän jälkeen täyteen laituriin ja mietimme, että mihin paratiisiin oikein olimme tulleet: musiikki soi, ihmiset suppailivat ja ottivat aurinkoa, rantaan ankkuroidulla lautalla viriteltiin äänentoistolaitteita kuntoon ja kun olimme saaneet köydet kiinni, kuului laiturilta kutsu ”ja nyt kaikki skumppajoogaan!”. Iltapäivän ratoksi trubaduuri soitti lautalla ja tunnelma oli riehakkaan iloinen.

Tätä taustaa vasten oli yllätys kurvailla Tackorkin lahdelle, jossa ei ollut kuin yksi ainoa vene laiturissa ja sekin lähti hetken kuluttua jatkamaan matkaa. Koko upea satama oli yksin meidän käytössämme ja otimmekin ilon irti vapaasti käytössä olevista SUP-laudoista, kajakeista ja vesitrampoliinista. Veden lämpötila oli +28, joten uimme ja likosimme vedessä koko iltapäivän. Muutama muu vene lipui laituriin päivän aikana, mutta parin vuoden takaisesta hulinasta ei ollut tietoakaan.

Herkuttelua, pyöräilyä ja uintia

Kun olimme uineet kylliksi, kävimme uusissa suihkutiloissa, jotka olivat erinomaiset. Sauna ja palju eivät kuumuudessa innostaneet, joten jätimme ne väliin, vaikka vuoroja olisi kerrankin ollut tarjolla. Kävelimme muutaman sadan metrin matkan kartanolle, jossa on viihtyisä terassi, ravintola, kotieläimiä ja paikan majoituspalvelut. Siellä oli jonkin verran enemmän ihmisiä, jotka ilmeisesti yöpyivät jossain paikan lukuisista majoitusvaihtoehdoista. Otimme jäätelöt ja juomat terassilla ja nautimme omintakeisesta yhdistelmästä erätunnelmaa ja erinomaisia puitteita. Varasimme aamuksi brunssin ja kävelimme takaisin rantaan iltauinnille ja sitten grillaamaan nuotiopaikalle päivällistä.

Yö oli hiukan vähemmän kuuma kuin edellinen ja saimme paremmat yöunet. Nukuimme rauhassa pitkään, ainakin kahdeksaan, ennen kuin lähdimme takaisin kartanolle. Vanhempi gasti tosin nousi jo kuudelta, jotta ehtisi tehdä pyörälenkin ennen pahinta kuumuutta. Tackorkissa on vapaasti käytössä läskipyöriä, tandem-pyörä ja pappatuntureita. Läskipyörälenkki vei gastin Nauvon keskustaan ja hiukan pidemmällekin. E:n palattua molemmat gastit nappasivat läskipyörät alleen, försti ja kapu meinasivat lähteä tandemilla, mutta uskallus loppui kesken eikä satamassa ollut juuri silloin yhtään pappamopoa. Päällystö joutui siis kävelemään.

Hidas aamu ja lyhyt, mutta reipas seiluu

Brunssi oli mainio. Tarjolla oli muun muassa herkullista, oman reseptin mukaan tehtyä saaristolaisleipää lisukkeineen, oman tilan marjoja ja niistä tehtyä ihanaa marjamehua, mahdollisuus paistaa itse tuoreita vohveleita sekä suussa sulavaa mustikkapiirakkaa. Kun olimme syöneet kaiken mitä suinkin jaksoimme ja vähän enemmänkin palasimme veneelle ja päätimme pulahtaa vielä ennen lähtöä. Laittelimme rauhassa veneen kuntoon ja irrotimme köydet vasta puolen päivän aikaan.

Purjehdimme jälleen aika navakassa tuulessa kohti Seiliä. Matka ei ollut pitkä ja kun vauhtiakin oli hiukan enemmän kuin tarpeeksi, pääsimme parissa tunnissa perille. Kovemman tuulen purjehdusten haltuunotto vaikuttaa olevan yksi kesän teemoista ja tällä legillä marginaalit kasvoivat koko miehistöllä. Hurjemmissa kallistuksissa taisi kaikilla olla hiukan nenänpää valkoisena. Vesillä tuntui edelleen olevan todella vähän veneitä: kenties bensan hinta saa jäämään laituriin vai mistä mahtaa olla kyse.

Kisastudio

Seiliin rantauduttuamme teimme pieniä huoltotoimia: pyykkäsimme muutaman koneellisen ja siivosimme veneen. Uimme taas, mutta saunavuoroa Seilin hienoon rantasaunaan emme harmi kyllä saaneet. Kävimme vanhassa päärakennuksessa jäätelöillä ja katsomassa ulkorakennuksessa olevan taidenäyttelyn ”Jään synty” – akvarellit olivat kauniita ja niihin liittyvät runot ajatuksia herättäviä. Pidimme kovasti.

Illalla ohjelmassa oli vielä Susijengin MM-karsintapeli ja virittelimme kisakatsomon sitlootaan. Voitokkaan pelin jälkeen försti kävi vielä Seilin kirkkomaalla iltakävelyllä. Hautausmaan puuristit ja siellä lepäävien naisten elämät kiehtovat ja kauhistuttavat samaan aikaan. Kappeliin ei ikävä kyllä päässyt omatoimisesti tutustumaan.

Illan hämärtyessä kumottiin sundownerit ja välteltiin sen huomaamista, että valo alkoi muuttua loppukesän väreiksi.

Försti

Sanasto eli förstin omat selitykset

Istumakaukalo, sitloota, sitloora: Purjeveneen takaosan avotila.
Legi: Matka yhdestä ankkuri- tai laituripaikasta seuraavaan.
Merimaili, meripeninkulma: 1 852 metriä.
Solmu: Nopeusyksikkö, merimailia tunnissa.
Sundowner: Yömyssy.

Yksi ajatus artikkelista “Lomapurjehduksen lokikirja, osa 10”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.