Lomapurjehdus 2023: Kasnäs – Stenskär

Muutaman yön lepäämisen jälkeen heräsimme jälleen purjehduspäivään. Aamukävelyllä piipahdimme jälleen kaupassa, vaikka puutteita ei ollut paljoa kerennyt tullakaan. Tuoreet vihannekset ja leivät olivat kuitenkin tarpeen. Kasnäsin uusittu kauppa on varsin monipuolinen, vaikka jotain vanhan Handelin tunnelmasta jäimmekin kaipaamaan. Nostalgiatrippailun haikeudesta huolimatta investoinnit saaristoon ovat aina ilahduttavia!

Tulossa oli ennusteen mukaan reipasta itätuulta seuraavana päivänä, joten halusimme suojaisaan satamaan ja mieluiten laituriin kiinni. Kohteeksi valikoitui tuttu Stenskär-Birrskär kylälahdelma Gullkronafjärdenin länsilaidalla.

Vaihteleva purjehdus suojasatamaan

Matkalla saimme kaikkea tuulta: heikkoa, olematonta ja navakkaa suoraan edestä, takaa ja sivusta. Purjehdus oli siis vähintäänkin mielenkiintoista! Pääosin etenimme tuulivoimalla, vaikka muutaman plägäkohdan työnsimme koneella. Gullkronafjärdenillä, kun etenimme hyvin kevyessä, ellei olemattomassa tuulessa hitaasti, kuulimme läheisestä veneestä kommentin

”noikin pääsee purjeilla, miksei mekin päästäisi!”

ja kohta veneessä nousivat purjeet mastoon. Tämä venekunta ei kuitenkaan päässyt juurikaan etenemään, joten ehkäpä kokemus tuo joskus myös osaamista. Mieleen nousivat elävinä keskustelut Mayalla, kun kaikilla muilla oli epäreilusti paljon enemmän tuulta! Emme olleet ihan kannustusetäisyydellä, mutta mieli teki huikata uskoa luova sana naapuriveneeseen.

Leppoisan seiluun jälkeen laskimme purjeet ja pujottelimme sisään Birrskäriin. Toivoimme, että pääsisimme länteen avautuvan kyläsataman puolelle, koska tuulta oli tosiaan luvassa idän suunnalta. Stenskärin puolella on myös hyvät laiturit, mutta lähempänä rantaa on aina suojaisampaa. Aluksi näytti vähän huonolta: Stenskärin puolella vapaana oli vain idän puoleisia poijupaikkoja, jolloin tuuli painaisi venettä kohti laituria. Birrskärin kylälaiturin puolella näytti puolestaan aivan täydeltä. Harkitsimme jäämistä pyörimään lahdella oleviin poijuihin, mutta kävimme kuitenkin katsomassa kylälaiturin edustalla ja sieltä meille viitottiin, että paikka kyllä löytyisi ja syväyskin riittäisi. Niinpä rantauduimme ensimmäistä kertaa kylän puolelle ja saimmekin erinomaisen suojaisen paikan ison moottoriveneen vierestä.

Hellettä ja akkuhuolia

Päivä oli helteisen kuuma ja hyppäsimme veneen kiinnittämisen jälkeen ensimmäisenä uimaan ihanan kirkkaaseen veteen. Illaksi kävimme ostamassa rannan puodista uusia perunoita ja tuoreita ahvenia, joista saimme herkullisen päivällisen. Ilta oli trooppisen lämmin ja edessä olisi kuuma yö. Kävimme nukkumaan luukut auki toivoen, että jonkinlainen ilmavirtaus viilentäisi venettä.

Toivo oli turha, yö oli hikinen ja yöunet kaikilla aika heikot. Kapu ja försti lähtivät kuitenkin aamukahvin jälkeen sovelletulle aamukävelylle: noin sadan metrin pituista hiekkatietä edestakaisin useamman kerran ja virkistävä venyttely pohjoisrannan kallioilla käynnistivät päivän. Yöllä kapua oli kuumuuden lisäksi valvottanut myös jälleen kerran sähköongelmat. Jääkaappi tuntui vievän oudon paljon virtaa ja siirtyvän yön aikana jonkinlaiseen vikatilaan, jossa kompressori käynnistyy ja sammuu miltei heti, käynnistyy uudestaan ja taas sammuu.

Herkkuun asennettiin isompi aurinkopaneeli ja uusittiin hupiakusto vain vuosi sitten. Olimme muistaneet nostaa jääkaapin lämpötilaa edellispäivänä, koska emme laittaneet maasähköä illalla kiinni. Näiden toimenpiteiden myötä virtaongelmia ei olisi pitänyt tulla. Auringon noustua saimme latausta, mutta laitoimme siitä huolimatta maasähkön kiinni ja kapu jäi miettimään mistä oikein kiikasti.

Kokkailua ja laiskaa oloa

Edessä oli jälleen lepopäivä, vaikka nyt ei suurta tarvetta olisi ollutkaan. Koska huoltohommatkin oli tehty Kasnäsissä, försti ja gasti pikku-e keräsivät eväät ja lukemista jollaamme, kumivene Peppuun. Kiinnitimme Pepun lahden pyörimispoijuun ja vietimme hauskan lukuhetken kahdestaan. Sillä aikaa kapu pähkäili akkujen tilannetta, mutta selkeää syytä tilanteelle ei löytynyt. Tuuli oli havaintojen mukaan melko navakka, mutta suojaisella lahdella sitä ei juurikaan huomannut – loistava satamavalinta siis.

Bunkratessa försti oli ostanut vahingossa keittämätöntä, kondensoitua maitoa, vaikka tarkoitus oli ollut ostaa valmista kinuskia. Kokeilimme sekoittaa maitoon ranskankermaa ja saimme aikaan toimivan täytteen muropohjaiselle omenapiirakalle. Iltapäiväkahvi ja tuore piirakka olivat hitti! Iltaruuaksi kapu keitti oikeaoppisen spaghetti bolognesen, joka todella vei kielen mennessään. Olimme helteestä huolimatta varanneet saunavuoron illaksi yhdestä Saaristomeren lempisaunoistamme ja virkistävän löylyttelyn jälkeen jaksoimme vielä muutaman Uno-erän ennen sundownereita.

Försti

Sanasto eli förstin omat selitykset

Bunkrata: Alunperin tankata laivan polttoainetankit, tarkoitetaan nykyään myös ruoka- ja juomavaraston täydentämistä.
Jolla: Apuvene.
Pistopunkka: Nukkumapaikka, joka on kokonaan tai osittain istumakaukalon alla.
Plägä: Tuuleton olosuhde.
Poiju: Painojen avulla pohjaan ankkuroitu kelluke, jossa on lenkki kiinnittymistä varten.
Sundowner: Yömyssy.