Edellisenä iltana huoltohommien osana oli pesty pari koneellista pyykkiä, mutta jostain syystä kuivausrummut eivät olleet kuivanneet pyykkejä oikein ollenkaan. Niinpä aloitimme aamun levittämällä kosteat pyykit veneen kaiteille siksi aikaa, kun tekisimme lähtöpuuhia. Gasti E ilmestyi aamupalalle veneelle, kuten tietysti ”kotona” käymässä olevan lapsen kuuluukin.
Kun olimme ruokkineet kesätyöläisen ja itsemme, kävimme satamakonttorissa kertomassa kuivurien tilanteesta ja saimme kaikille jäätelöt korvaukseksi pyykkisäädöstä. Mainiota palvelua! Jäätelöä syödessä tuli mieleen kysyä, olisiko meidän kadonnutta puuvillaista peflettiämme näkynyt. Ilo oli suuri, kun nimikkopefletti löytyi. Hyvällä mielellä lähdimme täydentämään jälleen kerran Herkun ruokavarastoja Nauvon kauppoihin ja saimmekin hyvän saaliin tuoretavaraa. Veneelle palaamisen jälkeen keräsimme auringossa ja tuulessa kuivuneet pyykit, valmistelimme lähdön, hyvästelimme gasti E:n ja lähdimme eteenpäin. Nauvossa oli alkamassa Poker Run -tapahtuma ja sen alta oli pakko ja myös halusimme lähteä ajoissa pois.
Yllätyskryssi ja rantaumissäätöä
Jälleen kerran saimme kaikenlaista tuulta: jokaisesta suunnasta ja ei-mistään, todella kovaa, olemattomasti ja kaikkea siltä väliltä. Kohteena oli Gullkrona ja loppumatkasta tuli jälleen kerran yllätyskryssi. Emme olleet stuuvanneet kunnolla, eikä mitään olosuhteisiin sopivaa lounastakaan ollut valmiina. Vesitonkka lensi kajuutan poikki, mutta ihme kyllä sekä tonkka, että osuman saanut kaapinovi säilyivät ehjinä. Söimme nälkäämme välipalakeksejä ja pähkinöitä ja försti päätti, että jatkossa stuuvataan joka ikiselle legille ja varustaudutaan edes eväsleivillä, jos on pientäkään riskiä kovemmasta kelistä. Ja oikeastaan myös silloin, jos luvassa on vain kaunista säätä.
Rantauduimme Gullkronaan melko kovassa sivutuulessa aivan vieraslaiturin päätyyn. Kun vene oli saatu satamakuntoon, kapu ilmoitti, että paikka ei ole hyvä. Ja totta oli, että keulaa ei saatu hyvin asettumaan laituriin. Mietimme hetken mitä tehdään ja päädyimme siirtymään sisemmälle paikalle, vaikka hiukan epäilytti syväys – vesi oli edelleen todella matalalla. Herkku kuitenkin kellui hyvin myös sisemmällä paikalla ja nyt saimme veneen kapteenin hyväksymällä tavalla kiinni. Myöhäisen lounaan jälkeen lähdimme satamakonttorille ja seurasimme samalla kahden perinnepuulaivan parkkeerausta huoltolaituriin. Aika monta kertaa hekin joutuivat ottamaan uusiksi, ennen kuin kaput hyväksyivät suorituksen. Toinen laivoista oli sama, jota olimme katselleet Kärdlassa! Risteävät reittimme merellä!
Full Gullkrona Experience
Satamakahvilassa kapu ja pikku-e ottivat jälkiruuaksi herkulliset limut ja pullat, förstin raparperi-GT oli hauska ja pirteä. Kävimme perinteisellä vetolossiajelulla ja varasimme illaksi saunavuoron. Pohdimme suunnitelmaa eteenpäin. Alkuviikosta olisi tulossa myräkkää viimeistä lomaviikkoa avaamaan ja siksi pitäisi päästä hyvää suojaan lounaistuulelta. Päätimme, että voisimme mennä seuraavana päivänä, eli lauantaina Högsåraan ja siitä sitten sunnuntaina myrskyn pitopaikaksi valitulle Taalintehtaalle, tai jos jo seuraavaksi päiväksi ennustettu nouseva tuuli ei olisi liian raskasta, voisimme jatkaa perille suoraankin.
Veneellä kokkailimme jauhelihapihvit ja Nagu potatis bearnaisekastikkeella. Kastikepannun kaapimisen jälkeen lähdimme tunnelmalliseen saunaan. Saunan terassilta oli upeat näkymät tyyntyvään lahteen, muutama hailakka tähti syttyi kuun seuraksi, ja kesäyössä sirittävät sirkat pitivät konserttia hiljenevälle satamalle.
Yöllä alkoi sataa ja aamuyöstä oli kodikasta kääriytyä peittoon ja kuunnella pisaroiden ropinaa. Nukuimme pitkään, ainakin yhdeksään, ja sateen lakattua nousimme keittämään kahvit ja nauttimaan ne sateen raikastamassa aamussa. Aamukävely tehtiin Gullkronan peikkopolulla, jota tarpoessa mieli kulki kuin itsestään paikan tarinaan ja ainutlaatuiseen kalastajaperheeseen, joka muutti kotisaarensa veneilevien perheiden paratiisiksi.
Suojasatamaan
Veneelle palaamisen jälkeen edellispäivän opit olivat mielessä ja stuuvasimme viimeisen päälle ja teimme eväsleivät aamupalan yhteydessä jääkappiin valmiiksi. Luvassa olisi kovaa tuulta, joten esiin otettiin purjehdusvaatteetkin. Nostimme heti lähdön jälkeen ison kakkosreiviin ja se olikin erittäin hyvä purjevalinta. Gullkronafjärdin ylitys oli rauhallinen, mutta vauhdikas. Lopussa kapu kuittasi nopeusennätyksen itselleen 8,0 solmulla lokinopeutta. Högsåran kohdalla päätimme, että jatkamme suoraan Taalintehtaalle ja vietämme myrskyn siellä huoltohommien ja blogitöiden parissa.
Kun käännyimme pujottelemaan kohti Taalintehdasta, laskimme purjeet ja ajelimme loppumatkan koneella. Moni muukin vaikutti valinneen saman kelinpitelypaikan: paikkoja oli vapaana vain hyvin vähän ja laiturien itäpuolen paikat, joissa keulan sai tuulta kohden, olivat kaikki täynnä. Kapu päätyi vähän ehkä itselleenkin yllätyksenä peruuttamaan Herkun länsipuolen aisapaikalle, jolloin saimme kuin saimmekin keulan kohti tuulta. Tuuli toki painaisi meitä kohti laituria, joten laitoimme ylimääräisen springiköyden varmuuden vuoksi.
Vietimme leppoisan illan eli emme tehneet paljon mitään, kävimme lyhyellä kävelyllä, söimme ja pohdimme tulevien myrskypäivien ohjelmaa. Mietimme, että huolto- ja blogihommien ohessa olisi mukavaa keksiä jotain erilaista tekemistä ja muistelimme, että Taalintehtaalla on ainakin elokuvateatteri ja päätimme tarkistaa, pyörisikö siellä kesällä mitään. Voisimme myös etsiä kuntosalin tai keksiä jotain muuta hauskaa puuhaa: oletettavasti olisimme paikallamme ainakin keskiviikkoon saakka.
Försti
Sanasto eli förstin omat selitykset
Aisa, aisapaikka: Laituri, jossa on ulos työntyvät, ponttoonien varassa kelluvat aisat, joihin vene kiinnitetään kyljestä.
Iso, Isopurje: Pääpurje, joka nousee mastonhuippuun ja joka skuutataan puomin avulla.
Kryssiä: Purjehtia vastatuuleen, luovia.
Legi: Matka yhdestä ankkuri- tai laituripaikasta seuraavaan.
Loki: Veneen pohjassa oleva pieni ratas, joka mittaa kuljettua matkaa.
Merimaili, meripeninkulma: 1 852 metriä.
Reivaaminen: Purjepinta-alan pienentäminen.
Solmu: Nopeusyksikkö, merimailia tunnissa.
Springi: Köysi, joka kiinnitetään keulasta taaksepäin tai perästä eteenpäin laituriin, eli niin sanotusti ”väärään suuntaan”.
Stuuvata: Sijoittaa tavarat veneessä niin, että mikään ei kallistuksessa putoa, lennä, eikä mene rikki.