Lomapurjehdus 2023: Taalintehdas

Viimeisen lomaviikon aluksi nousemassa oli kova pöhinä lounaasta. Taalintehtaan D-Marinin telakan isot hallit loivat hyvää tuulensuojaa muutoinkin suojaiseen satamaan. Sunnuntaina 2.7. tunnelma oli odottava ja satamaan tuli vielä melko paljon veneitä. Lähti muutama vene vielä jatkamaan matkaakin. Förstiä ihmetytti, että edellisiltana saunassa parille kanssasaunojalle lähestyvä myräkkä oli uutinen – luulisi, että sääennuste kiinnostaa kaikkia vesillä olijoita!

Korjaussuunnitelma ja kulttuuria

Taalintehtaalla edessä olisi siis ainakin kolmen päivän pakollinen lepoloma. Aloitimme sen pitkällä aamukävelyllä, jonka päätteeksi ostimme tuoreita sämpylöitä sataman puodista ja laitoimme aamupalaksi munakokkeli-salaattisämpylöitä. Päätimme tehdä vähän huoltohommia ja aloitimme avaamalla, kuivaamalla ja katselmoimalla kunnolla moottoritilan. Keväällä tehty kevytkorjaus potkuriakselin tukeen ei ollut kestänyt, joten telakalla moottori pitää irrottaa ja nostaa salonkiin potkuriakselin vaihtoa ja tuen uudelleenlaminointia varten. Akselin läpivienti kannattaa tietenkin huoltaa ja tarpeen mukaan uusia samalla. Ei ihan pikkujuttu siis. Kun moottoritilan diagnoosi oli tehty, siivottiin ja tuuletettiin vene kunnolla.

Paikallisessa elokuvateatterissa toimi kesäteatteri, joten päivän huoltohommien jälkeen lähdimme katsomaan Herkuleen urotyöt -näytelmää. Esitys oli kaksikielinen, jota ruotsia osaamaton pikku-e:kin pystyi seuraamaan ongelmitta. Tarina oli mainio yhdistelmä ennakkoluulojen ravistelua, musiikkia ja pilke silmäkulmassa tehtyä kritiikkiä tosi-tv-tuotannoille. Väliaikatarjoilut hoituivat kekseliäästi viereisessä baarissa, jossa käytiin myös soittamassa kelloa esityksen jatkuessa. Kulttuurielämyksen jälkeen kävimme kävelyllä herättelemässä ruokahalua ja suuntasimme sitten Portsideen hamppareille. Sekä hampurilaiset, että itsetehty jäätee olivat erinomaisia!

Ennen illan saunaa laitoimme veneen kuntoon nousevaa tuulta varten, eli tarkistimme köydet, poistimme tai kiinnitimme kunnolla kaiken irtotavaran kannelta ja varmistimme, etteivät fallit kolise ja kilise mastossa. Tuuli ulvoi jo vanteissa ja luvassa olisi luultavasti levoton yö.

Levoton yö

Maanantain vastainen yö oli tosiaan levoton, tuuli nousi yöllä lähelle myrskylukemia ja puuskissa vene keikkui aika tavalla. Isot kävelyaisat ovat monella tavalla mukava tapa kiinnittyä laituriin, mutta kiinnitysköydet jäävät aisapaikalla niin lyhyiksi, että joustimista huolimatta aallokossa vene nykii aika paljon. Poijukiinnityksessä pidemmät köydet tuovat yleensä sen verran joustoa, että vene on rauhallisemmin kaijassa. Huonosti nukutun yön aikana septitankin suunnalta kuului myös omituinen paukaus, joka ei ainakaan auttanut unen päästä kiinni saamista – septiongelmia oli mielestämme ollut jo riittämiin.

Aamulla tutkittiin septin tilannetta ja manusluukun raottamisen jälkeen oli selvää, että ongelma oli mitä ilmeisimme siinä, että tankki oli ääriään myöten täynnä. Ilmeisesti Nauvon tyhjennyspumppu ei ollutkaan toiminut kunnolla. Veneen vessa oli siis käyttökiellossa: tuulta oli niin paljon, että emme voineet lähteä viereisen tyhjennyspumpun luo, koska emme välttämättä saisi venettä turvallisesti huoltolaituriin, emmekä varsinkaan peruutettua takaisin aisapaikkaan. Ei auttanut kuin toivoa parasta ja juosta sataman vessassa.

Siivousta ja ostoksia

Aamukävelyllä suuntasimme Lysholmenille katsomaan miltä tuulen puolella näytti. Telakkahallien lounaispuolella tuulta oli vielä reippaasti enemmän kuin satamassa ja useiden kymmenien veneiden kotisatamana toimivassa lahdessa kuului jatkuva mastojen kilkatus ja vanttien ulvonta – lähitaloissa ei ainakaan tuulikelloja varmaan kaivattu. Takaisin tullessa herra tai rouva Joutsen hengaili tiellä ilmeisesti rantakaislikossa olevaa pesää vartioimassa, mutta päästi meidät kuitenkin ohitseen ja jäi lipumaan rantaveteen. Haimme paluumatkalla tuoreita marjoja ja keitimme herkkukaurapuuron aamupalaksi.

Aamupäivän ohjelmana oli kapulla ja pikku-e:llä kannen ja avotilan peseminen kunnolla ja förstillä ruokakaapin tyhjennys, inventointi ja järjestäminen sekä puutelistan teko. Tänä vuonna perusbunkraus onnistui todella hyvin, olemme ostaneet melkein pelkästään tuoreita vihanneksia, leipää, lihaa sekä maitotuotteita. Försti teki ruokakaappiin sukeltamisen jälkeen Exceliin muistilistan siitä, mitä ja kuinka paljon satsissa oli ollut. Sillä aikaa, kun försti muisteli ostoslistoja ja penkoi kuitteja sovelluksista, kapu laittoi ramen-keittoa sardiineilla. Keitto oli todella herkullista ja viileänä päivänä lämmin liemi maistui erinomaisesti.

Lounaan jälkeen lähdimme kiertämään paikalliset sekatavarakaupat, joita on pieneen Taalintehtaan keskustaan kasautunut kolme kappaletta. Saaliiksi saimme muun muassa uuden perhoshaavin pudonneiden tavaroiden onkimista varten sekä ruotopihdit ja lisää pyykkipoikia (joita on menetetty tavallista enemmän edellisen haavin hajottua). Veneelle palaamisen jälkeen teimme jonkin verran blogihommia. Kävimme myös korjaamassa talteen naapuriveneestä pudonneen pelastusrenkaan sekä kiinnittämässä paukkuvan kaasuluukun ja karkuun yrittävän sprayhoodin. Toisten veneisiin koskeminen jakaa jonkin verran mielipiteitä, mutta itse arvostaisimme suuresti, jos omassa veneessämme vastaavassa tilanteessa joku kävisi auttamassa.

Kuntoilua, kokkailua ja yötunnelmia

Kapu ja pikku-e lähtivät iltapäivällä katsastamaan edellisiltana saunassa saatua vinkkiä ulkokuntosalista frisbeegolfradan lähtöpaikalla. Försti jäi kokkailemaan lasagnea ja omenapiirakkaa. Kuntosali oli ollut ihan tarkoituksenmukainen ja toimiva. Päivällisen jälkeen käytiin taas saunassa, pelattiin muutama erä Unoa ja pienen iltakävelyn jälkeen uni kutsui jälleen.

Ilmeisesti keikkumiseen tottuu, koska nyt nukuimme kaikki jo paremmin. Yöllä vessareissulla oli jännittävä tunnelma: keskellä kesää oli pimeää kuin syksyllä, keskikesän valosta ei tietoakaan. Tuuli lauloi vanteissa, luonto oli hiljentynyt kuuntelemaan myrskyn puhaltamista. Laiturin valot sirottuivat sadepisaroihin, kaupunki sataman ympärillä oli autio ja hiljainen.

Lepopäivän puuhia

Kolmas päivä, eli tiistai Taalintehtaalla valkeni edelleen tuulisena. Kävelimme aamulla muutaman kilometrin päähän uimarannalle, johon tuuli pääsi osumaan huomattavasti enemmän, kuin satamaan. Meri oli vaahtopäinä, joten oli selvää, ettemme lähtisi mihinkään. Aamupalan jälkeen pikku-e lähti käymään kirjastossa ja uudestaan ulkosalilla, päällystö jatkoi kirjallisia töitä veneellä. Pohdimme taas septipumpulla käymistä, mutta tuuli oli edelleen niin kova, että päätimme jättää väliin.

Lähdimme tekemään täydennyskauppareissun edellispäivän puutelistan perusteella ja saimme ruokavarastot täyteen oletettavasti loppureissua varten. Muita huoltohommia ei päivään ollutkaan enää jäljellä, joten lekottelimme veneellä pelaten Casinoa, lukien ja blogihommia suunnitellen. Illalla teimme pitkän kävelylenkin, joka päättyi rannasta kohoavan kukkulan päälle. Sieltä oli hienot näkymät kauas merelle. Miehistön mieli paloi jo irrottamaan köysiä, vaikka Taalintehtaalla olikin ollut mukava pidellä keliä ja mökkeillä.

Försti

Sanasto eli förstin omat selitykset

Aisa, aisapaikka: Laituri, jossa on ulos työntyvät, ponttoonien varassa kelluvat aisat, joihin vene kiinnitetään kyljestä.
Bunkrata: Alunperin tankata laivan polttoainetankit, tarkoitetaan nykyään myös ruoka- ja juomavaraston täydentämistä.
Falli: Purjeen nostinköysi tai -vaijeri.
Kaija: Laituri.
Manusluukku: Huoltoluukku.
Poiju: Painojen avulla pohjaan ankkuroitu kelluke, jossa on lenkki kiinnittymistä varten.
Salonki: Kajuutan osa, jossa on yleensä sohvapunkat ja pöytä, usein myös pentteri. Oleskelutila.
Vantti: Mastoa sivusta tukeva harusvaijeri.