Miten myydä ja ostaa vene neljässä päivässä?

Nainen laiturilla purjeveneen vieressä

Kimppaomistus ja pieni vene oli erinomainen tapa tutustua lajiin, varsinkin niin mutkattomassa kimpassa, kuin meillä oli. Maxilla purjehtiessa kuitenkin melko pian haaveissa alkoi pyöriä isompi, oma vene. Matruusien kasvaessa alkoi olla selvää, että jossain vaiheessa tarvitaan edes jonkinlaista omaa tilaa ja yksityisyyttä. Förstiä kiinnosti sisämoottori ja sen mukana satamamanööverien yksinkertaistuminen. Kapu kaipasi vauhtia ja urheilullisempaa purjehdusta. Oman veneen ostaminen pyöri siis puheissa yhä useammin.

Haaveita vain

Useamman vuoden ajan kapteeni harrasti nettivenepornoa (termistä kiitos @sailforgood) ja tiesi käytännössä jokaisen Suomessa ja suuren osan Itämerellä myyntiin tulleista veneistä. Useampia käytiin katsomassa, mutta budjetti oli liian pieni tarpeisiin nähden. Kesällä 2019 lomapurjehduksella jossain Hangon länsipuolella seikkaillessa nettiveneeseen sitten putkahti myyntiin H-Star -vene Turussa. Myyjä oli kiinnostunut myös vaihdosta sopivaan moottoriveneeseen. Mökillä olleesta day cruiserista oli jokin aika sitten päätetty luopua ja sen myynnistä saatavat rahat lisätä venebudjettiin.

”Tähtiin kirjoitettuko?” mietti kapu ja esitteli veneen förstille. H-starin sisätilat ovat aika erikoiset, eikä försti oikein lämmennyt ajatukselle. Mansikkana kakun päällä oleva ovellinen sisävessakaan ei sytyttänyt (vähänpä tiesin miten paljon se vene-elämää muuttaa!). Muutaman päivän kuvien katselun ja veneestä lukemisen jälkeen päätettiin kuitenkin kokeilla kepillä jäätä. Myyjä ei kuitenkaan oikein innostunut vaihtotarjouksestamme.

Pienesti pettyneinä jatkoimme purjehdusta ja asia vähän unohtui. Päätettiin ryhtyä suuntaamaan takaisin Porvooseen ja käyttää loman viimeiset päivät siihen, että haetaan vene mökiltä kotiin, pestään ja huolletaan se ja laitetaan myyntiin. Oman veneen ostaminen ajankohtaistuisi hiukan myöhemmin. Kuitenkin muutaman päivän päästä asiaan palattiin ja myyjä olikin asiaa ajateltuaan muuttanut mieltään: vaihto voisi sittenkin olla mahdollinen. Tilanne oli siis yhtäkkiä se, että vaihdokas oli mökillä Sulkavalla ja siirtymässä Ylöjärvelle, kohdevene Turussa, me Tammisaaressa ja allamme oleva vene pitäisi purjehtia Porvooseen.

Hyvin alkaa

Asiassa oli muitakin muttia: myyjä oli asentanut lokianturia veneeseen, kun läpivienti oli pettänyt ja veneeseen oli alkanut tulvia vettä. Todettiin, että lokin puute ei ole kaupan este, mutta vuotava vene kyllä on. Vene oli hätänostettuna telakalla ja myyjällä tarkoituksena uusia läpivienti välittömästi.  Myyjä asui Tampereella ja vene oli Turussa, joten Suomi-matkailua oli luvassa tämän operaation tiimoilta enemmänkin.

Projekti alkoi meidän osaltamme siis purjehtimalla muutamalla pitkällä legillä Maxi Porvooseen kotisatamaan, jossa se tyhjennettiin ja tehtiin jonkinlainen auton ahtaamisennätys, kun yhdellä kertaa kotiin piti siirtää tavarat, joita oli tuotu veneelle koko alkukesä. Hiukan haikein mielin jätettiin Maxi Kråkön laituriin tietoisina siitä, että eräs aikakausi melko varmasti päättyi sinä tiistaina.

Kotiin päästyä alkoi raivoisa pyykkäys ja tavaroiden purkaminen – ja pakkaaminen. Yksi yö kotona riitti ja perhe pakattiin taas autoon ja hurautettiin Sulkavalle. Mökillä laitettiin veneen akku lataukseen ja laskettiin vene ranturista Saimaan aaltoihin. Moottori ei inahtanutkaan. Lämmitettiin sauna ja tarkkailtiin tilannetta. Ei inahdustakaan.

Valkoinen moottorivene rannalla
Day cruiser mökkirannassa pappateltta ylhäällä

Yksi ongelma kerrallaan

Torstaina förstin syntymäpäivä aloitettiin starttaamalla moottoria. Tuloksetta. Veneen traileri piti käydä katsastamassa, joten suunnattiin aamulla aikaisin kohti Savonlinnaa. Katsastusmies ei hyväksynyt jarruja eikä sitä, että kärryn aisasta puuttui jonkinlainen kumisuojus. Missään lähellä olevassa korjaamossa ei ollut aikaa jarruremontille. Eikä vähän kauempana olevassakaan. Kovin kauas ei kannattanut lähteä, koska katsastuskonttori menisi kuudelta kiinni. Lopulta viereisen rengasliikkeen myyjä heltyi – varmaankin surkeaan näkyyn, jonka perheemme muodosti – ja lupasi soittaa kaverilleen, jolla oli pieni autopaja puolimatkassa Savonlinnan ja Sulkavan väliä. Siellä olisi aikaa! Suuntasimme siis takaisin mökkiä kohti. Matkalla kävimme hankkimassa uuden akun veneeseen ja samalla ajattelimme ostaa puuttuneen kumisuojuksen. Paitsi että sellaista ei tietenkään löytynyt mistään. Kumisuojukseenko oman veneen ostaminen kaatuu! Lopulta paikallisen Motonetin myyjä keksi ehdottaa, että laittakaa iskunvaimentimen kumitutti siihen. Iskaripaketti mukaan ja menoksi siis!

Paja oli kuin Speden elokuvasta: ukkoja rivissä ihmettelemässä pihalla olevia autonrämiä, perämoottoreita, kärryjä ja nyt myös meidän traileria. Iskarin kumi aiheutti hilpeyttä, mutta se luvattiin asentaa ja jarrut korjata ja työ valmistuisi muutamassa tunnissa. Jatkettiin matkaa mökille vaihtamaan akku veneeseen ja kas – moottori hyrähti heti käyntiin! Edistysaskeleesta innostuneina pesimme veneen patjat ja pappateltan sekä itse veneen. Neljän jälkeen lähdettiin hakemaan traileria,  ja sitten kipinkapin takaisin Savonlinnaan. Varttia ennen sulkemisaikaa saatiin leima kärryn papereihin. Iskarikumikin meni mutinoitta läpi.

Etappiajo länteen

Moottorivene vedessä, kaksi ihmistä kyydissä. Matkalla omaa venettä ostamaan.
Viimeinen legi

Perjantaina pakattiin tavarat ja försti ja pikku-e saivat kunnian viimeiseen legiin moottoriveneellä. Tuttu reitti Lossin ohitse Sulkavan kylälle oli mukava kesäaamussa ja moottori toimi ongelmitta.

Kapu ja E ajelivat sillä aikaa trailerin kanssa nostorampin luo. Vene nostettiin kyytiin ja ajelimme kapun vanhempien kesäpaikkaan Tampereen lähelle, jossa olisimme yötä. Kesän hitti oli Ikuinen vappu: ”ja matka jatkuu Savonlinnast länteen, Heinolasta pohjoiseen….”

Lauantaina ajeltiin ensin Ylöjärvelle, jossa melko tiettömien taipaleiden takana oli isohko satama. Hetki odoteltiin myyjää paikalle ja sitten päästiin laskemaan vene veteen ja koeajelulle. Pienen mietinnän jälkeen ensimmäinen kauppa oli hyväksytty ja matka jatkui kahden auton voimin kohti Turkua. Vene jätettiin toiveikkaasti sataman laituriin: saisihan sen sieltä, jos jatkosta ei tulisi mitään. Matkalla förstin mieleen tuli kysyä, että missä veneen avain on. Kippari mietti hetken ja sitten alettiinkin etsiä sataman numeroa: avain oli veneen virtalukossa. Sataman hoitajan sai onneksi kiinni ja hän kävi poimimassa avaimet talteen.

Pansion satamassa hätänostettu vene oli pukilla sen verran epämääräisesti, että sisätilat ja kansi käytiin katsomassa yksi kerrallaan. Läpivienti oli kuivumassa ja lasku sovittu seuraavalle päivälle. Kapu syynäsi pohjan ja rungon, försti tarkisti sisätilat (ihaili kauniita puupintoja ja taivasteli tilan määrää, tarkoitan). Pienen mietinnän jälkeen todettiin, että kaupat tulee!

Myyjä ei ollut huomannut tehdä Trafin sivuilla valmiiksi luovutuskoodia, joten varsinaisia kauppoja ei päästy vielä tekemään ja toisaalta mekin halusimme pienen koeseiluun ja nähdä että vene ei vuoda. Lyötiin kättä päälle ja sovittiin että sunnuntaiaamuna tavataan puoli tuntia ennen veneen laskua ja tehdään paperityöt. Ajoimme kotiin ja keskustelun sisältö koko matkan oli ”Mä en voi käsittää, että tää onnistui!” ja ”Siis omistetaanko me kohta oma vene?”

Kaupat valmiiksi ja skumppaa!

Purjevene nosturin kyydissä: oman veneen ostaminen on totta!
s/y Tsili (nykyinen Herkku) matkalla veteen Pansiossa

Sunnuntaiaamuna hypättiin jälleen kerran kukonlaulun aikaan autoon ja suunnattiin takaisin Turkuun. Sataman viereisellä Teboililla otettiin kahvit ja tehtiin paperihommat ja onniteltiin puolin ja toisin kaupasta. Sitten oli aika siirtyä veneelle ja nosturiauto saapuikin samoihin aikoihin ja laski veneen veteen. Läpivienti oli kunnossa, koeajelulla kaikki toimi hyvin ja kelluvassa veneessä tehty turvallisempi kannen ja sisätilojen tarkastelu vakuutti, että kauppa oli edelleen hyvä. Myyjä hyvästeli veneen ja me purimme veneelle jo ensimmäisen lastin omia tavaroitamme. Siinä hetkessä ainoa harmituksen aihe oli, että menossa oli viimeinen lomapäivä: voisiko oman veneen ostaminen kehnompaa ajankohtaa löytää!

Mahdottomalta tuntunut operaatio oli siis ensimmäisen etapin osalta onnistunut. Enää jäljellä oli veneen siirtäminen Tammisaareen uuteen kotisatamaan, talvisäilytyspaikan löytäminen, veneen pukin siirtäminen sinne ja talvisäilytyspaikan keksiminen kaikille veneen tavaroille. Kotiin päästyä korkattiin kuohuva ja kilistettiin. Vaikka loma olikin ohitse, oli kesän paras jakso vasta alkamassa!

Försti

Sanasto eli förstin omat selitykset

Day cruiser: moottorivene, jossa on pieni katettu tila, mutta ei varsinaista nukkumatilaa
Legi: matka yhdestä laituri- tai ankkuripaikasta seuraavaan
Loki, lokianturi: veneen pohjassa oleva pieni ratas, joka mittaa kuljettua matkaa
Manööveri: jokin kokonaisuus purjehtiessa, esim. purjeen nostaminen, käännös tai reivaaminen
Pappateltta: Avotilan suojaksi pystytettävä kangasteltta

Yksi ajatus artikkelista “Miten myydä ja ostaa vene neljässä päivässä?”

  1. Kylläpä teillä on ollut reipas veneen myynti ja osto siellä. Hyvä kun läpivienti saatiin korjattua hienosta uudesta purjeveneestänne. Vanhemmillani olisi viimeistään heti kevään korvilla ennen vesille laskua venehuolto edessä heidän day cruiserille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *