Muiden mukana merellä: Pakko purjehtia

Muiden mukana merellä eli miehistön jäsenten arviointeja purjehdusaiheisista kirjoista, podcasteista, blogeista ja vlogeista. Etenkin talvikaudella, kun ei pääse merelle eikä edes telakalle, keskitytään seuraamaan muiden reissuja. Sarjassa vuorossa Eero Lehtisen ”Pakko purjehtia” (John Nurmisen säätiö, 2014)

Sattumalta pakettiin ja seikkailemaan

Eero Lehtisen omaelämäkerta ja seikkailukertomus Pakko Purjehtia osui förstin silmiin kirjamessuilla muutamia vuosia sitten. Kirjan päähenkilö oli förstille tuntematon, mutta takakannen kuvausteksti vaikutti lupaavalta. Kapulle soitettiin epämääräinen puhelu, jossa jollakin tekosyyllä tiedusteltiin, että olisiko kyseinen henkilö mahdollisesti kiinnostava ja kun kapun mielestä ehdottomasti olisi, päätettiin vanhemman gastin kanssa kääriä kirja isänpäiväpakettiin.

Eero Lehtinen on purjehtivan perheen kuopus, jonka lapsuuden kesät kuluvat perheen pienessä matkapurjeveneessä ensin järvellä ja perheen muutettua Jollakseen, merellä. Lehtinen kertoo voineensa lapsena usein veneessä niin pahoin, että parasta purjehduspäivissä oli maihin tulo ja kova maa jalkojen alla. Lehtisen sisarukset Tapio ja Elina menestyivät jolla- ja junioripurjehdusluokissa, mutta teini-ikään tullessa Eero oli saanut purjehduksesta tarpeekseen ja lopetti lupaavan kilpailu-uransa.

Ero merestä ei kuitenkaan kestänyt kauaa – vaihto-oppilasvuosi Itävallan Alpeilla osoitti, että meri on Eero Lehtisen elementti. Suomeen paluun jälkeen Lehtinen purjehti kavereidensa kanssa milloin kenenkin veneellä ja kaikenlaisia kommelluksiakin sattui itseoppineelle purjehtijalle – mutta kukapa ei olisi joskus käynyt kivillä. Purjehduskilpailutkin kutsuivat jälleen Lehtistä ja voitontahtoinen nuori mies päätyi osaksi monenlaisia kisamiehistöjä ja kollektiiveja. Melko nopeasti Lehtinen päätyi myös kouluttajaksi Nautic Centeriin ja oppi kuulemma monta asiaa samalla, kun opetti niitä muille. Sitähän kyllä sanotaankin, että parhaiten oppii opettamalla!

Purjehdustietoiskut ja tulevien kilpailuohjelmien sekä lomapurjehdusten suunnittelu oli jatkuvaa. Siinä ympäristössä ei tarvinnut kuin hengittää, niin purjehtijan perustaidot tarttuivat kuin syysflunssa.

Eero Lehtinen

Maailmanympäri, ja ympäri ja ympäri

Meri ja purjehdus saivat siis nuoren miehen otteeseensa ja pian Lehtinen olikin osana suuria purjehduskilpailuja. Ensin hän oli osana miehistöä muun muassa Europa92 ja Whitbread around the world -maailmanympäripurjehduskisoissa ja myöhemmin kipparina Global Challenge ja Clipper -kisoissa. Lehtinen päätyi ammattipurjehtijaksi vähän vahingossa. Salama-avioliitto kilpailumatkalla tavatun Eteläafrikkalaisen naisen kanssa toi mukanaan tarpeen taloudelliselle turvallisuudelle ja purjehduskisojen palkkiot tulivat tarpeeseen nuorelle perheelle.

Tragedioitakin mahtui koviin kilpailuihin. Europa92-kisassa Lehtisen vahtitoveri sai vahinkojiipissä iskun puomista päähänsä ja katosi mereen. Whitbread-kisassa suomalaisten Martela-veneen köli irtosi ja vene kaatui keskellä Atlanttia. Miehistö kipusi nurinpäin olevan veneen pohjan päälle ja odotteli pelastajia yli kuusi tuntia.

Henkilökohtainen ote

Poikavuosien seikkailut ja aikuisiän sankaripurjehdustarinat ovat viihdyttävää luettavaa, mutta kirjan parasta antia on kuitenkin Lehtisen elämäntarina, joka on kiinnostava sekoitus tragediaa niin lapsuuden perhesuhteiden kuin omankin perheen suhteen, rohkeaa seikkailunhalua ja riskinottoa avioliittopäätöksen ja isojen elämänvalintojen osalta ja komediaa hullunkurisesta tilanteesta toiseen ajautuvan kipparin mukana.

Lehtinen kirjoittaa elämästään, valinnoistaan ja niiden seurauksista avoimesti ja turhia tunteilematta. Parisataasivuisen omaelämäkerran ahmaisee muutamassa illassa, uusintalukemisella tarinan yksityiskohtiin malttaa kiinnittää enemmän huomiota. Lehtinen kirjoittaa mukaansatempaavasti ja elävästi. Joissain kohdissa toimitustyö olisi voinut olla tiiviimpää: paikoin tarinassa ennakoidaan turhan selvästi tulevia tapahtumia ja lukijalta viedään hämmästymisen ilo. Puutteet ovat kuitenkin varsin pieniä ja kokonaisuutena kirja on laadukas. Kovakantisessa versiossa on mukana kuvaliite, joka tuo mukavaa eloa tekstiin.

Lehtisen kertomuksessa on läsnä omien valintojen kyseenalaistaminen, ehkä katuminenkin, mutta toisaalta sen hyväksyminen, että elämä on mennyt tähän saakka näin, koska on ollut pakko purjehtia.

Försti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *