Ensimmäisestä veneestäni lähtien olen unelmoinut tuulimittarista. Tarkka data visuaalisesti esitettynä helpottaa purjeiden trimmausta, ohjailua ja oikeiden purjeiden valintaa merkittävästi. Jotain remonttia oli tiedossa mittariston suhteen joka tapauksessa, koska Herkussa oli viallinen lokianturi jo ostettaessa. Sopivan tilaisuuden tullen päätimme asentaa koko järjestelmän kokonaan uusiksi, edessä olisi siis ainakin tuulimittarin asennus, lokianturin uusinta ja normaali projektin leviäminen. Järjestelmän valinta lopulta perustui ehkä enemmän parhaaseen tarjolla olevaan tarjoukseen, kuin järkeen tai tarpeisiin. Ennen järjestelmäpaketin valintaa kannattaisi oikeasti miettiä koko veneen elektroniikkapakettia kokonaisuutena. Kaikki ei suinkaan ole yhteensopivaa ja eri järjestelmien yhteensovittaminen saattaa osoittautua kalliiksi ja hankalaksi, ellei jopa mahdottomaksi.
Asennuksen suunnittelu
Mittarijärjestelmän asennusta suunniteltaessa on otettava huomioon, että järjestelmään tuodaan dataa niin tuulianturilta mastosta, kuin pohjan läpi loki-kaikuanturilta. Tästä johtuen on syytä suunnitella johdotukset tarkasti. Kannattaa myös ottaa huomioon tulevaisuuden tarpeet, jos aikoo laajentaa järjestelmää uusilla laitteilla tai näytöillä. Johdotukset on tuotava mastolta ruffin läpi siten, että ne voi helposti irrottaa maston kaatoa varten. Me ratkaisimme mastojohtojen läpiviennin rosterisella joutsenkaulalla, jonka läpi johdot voi helposti työntää tai vetää pois. Loki- ja tuulianturin johdot pitää vetää anturimuuntimelle, jossa signaali käännetään digitaaliseen muotoon ja viedään eteenpäin monitoiminäytölle. Virtakytkennät viedään samoin anturimuuntimelle, joka jakaa sitä eteenpäin Seatalk ng -verkon kautta.
Itse antureiden asennus vaatii myös suunnittelua. Tuulimittarin asennus edellyttää sen huomioimista, että esimerkiksi maston päätyhelat ovat erilaisia ja usein kaltevia. Riippuen maston valmistajasta markkinoilla saattaa olla myös valmiita heloja mittarin asentamiseen. Loki-kaikuanturi tarvitsee reiän pohjan läpi. Lokianturin paikka kannattaa suunnitella järkevästi, koska läpivienti pitää olla helposti esillä huoltotoimia varten. Anturin on myös syytä olla kölin etupuolella, eikä asennuskohta saa olla liian kalteva.
Järjestelmäpaketin sisältö ja asennustarvikkeet
Raymarine i70 järjestelmäpakettiin sisältyy 4,7″ i70 monitoiminäyttö, tuulianturi, loki-kaikuanturi, anturimuunnin ja kaikki tarvittava seatalk ng -verkon rakentamiseen. Mukana tulee myös sapluunat fyysisten asennusten tekemiseen. Paketista löytyy hämmentävän paljon erilaisia johtoja, liittimiä, päätteitä ja härpäkkeitä, joiden nimiä et edes tiedä ja käyttötarkoitusta voit lähinnä arvailla. Mutta ei hätää, kaikki kyllä selviää, kun tarkasti lukee asennusohjeita. Ensimmäiseksi kannattaakin ottaa talteen kaikki käyttöohjeet. Niitä tarvitaan myöhemmin. Paketista löytyy myös sarjanumero, josta kannattaa ottaa kuva, jos tarvitaan korjauksia tai uusia osia takuuseen. Tämän opimme itse kantapään kautta, kun sarjanumeroa ei ollut enää tallessa ja tuulianturi piti ensimmäisen kauden jälkeen vaihtaa.
Paketin sisällön lisäksi tarvitset perus sähkötyökalut, johtimia, liittimiä, rasiaporan, sopivia asennusruuveja ja tiivistysmassaa, vähän epoksimaalia ja hiontatarvikkeita. Johdotuksen siistimiseksi tarvitset veneestäsi riippuen johtokourua, kaapelikiinnikkeitä, nippusideankkureita tai vastaavia tarvikkeita.
Monitoiminäytön asennus
Monitoiminäytön upotusasennusta varten paketista löytyy sapluunat. Asennus on kohtalaisen suoraviivainen. Jos lähdet puhtaalta pöydältä, tarvitset vain oikean kokoisen rasiaporan ja 4mm poranterän ruuvinreikiä varten. Asennusruuvit kannattaa kuitenkin saman tien heittää roskikseen, koska ne ovat luokattoman huonot. Paljon paremmat ovat 3mm torxipäiset a2 pultit. Tiivistemassaa ei tarvita, koska näytön mukana tulee muotoon leikattu tiivistenauha.
Herkussa monitoiminäyttö uppoasennettiin sitlootan eteen laipioon vanhan lokinäytön reikään. Reikä oli väärän muotoinen ja kokoinen, minkä takia reikää veistettiin pistosahalla sopivammaksi. Alkuperäiset asennusruuvit olivat luokattoman huonot ja ne korvattiin 3mm läpivientipulteilla. Asennus oli helppo eikä nostanut kipparin verenpainetta.
Tuulianturin asennus
Tuulimittarin asennus maston toppiin on aina venekohtaista. Mastojen päätyhelat ovat erilaisia ja mastossa saattaa olla asennettuna jo muita laitteita tai antenneja. Tuulianturi kannattaa asentaa muiden laitteiden ja antennien eteen, niin ne eivät häiritse tuulen virtausta. Kun anturi on paikallaan toppihelassa, täytyy johdot viedä maston läpi. Joissain mastoprofiileissa on erilliset kourut johtoja varten, mikä helpottaa asiaa.
Meillä erillistä kourua ole, vaan johdot ja köydet kulkevat sulassa sovussa maston sisällä. Kiristimme ensin kaikki fallit, jotta johdot eivät sotkeentuisi köysiin. Sitten vedimme maston läpi vetonarut pitkällä työntöjousella. Vetonarun päähän kiinnitettiin johdot teipillä. Varovasti vetonarulla toisesta päästä vetäen saimme vedettyä tuulianturin ja samalla asennetun vhf-antennin johdot maston läpi. Jouduimme poraamaan maston alaosaan uuden reiän, jotta johdot saatiin sopivasta kohdasta ulos. Mastojalan viereen ruffille asennettiin rosterinen joutsenkaula- läpivientihela. Läpiviennin taakse sisälle tulee kytkentärasia, joka tuli järjestelmäpaketin mukana. Tuulimittarin asennus oli yksi koko projektin vaativimmista työvaiheista.
Lokianturin asennus
Lokianturin asennusta varten tarvitset rasiaporan, jos sopivaa reikää ei ole valmiina. Veneen pohjaan reikien poraaminen tuntuu ahdistavalta, mutta huolellisesti ohjeita noudattaen tämä asennus on helppo. Hio asennusreiän ympäristö puhtaaksi myrkkymaalista, koska jotkut tiivistemassat reagoivat ikävästi myrkkymaalissa olevan kuparin kanssa. Maalaa reikä ja ympäristö epoksi primerillä (esim. Hempel light primer). Jos jouduit hiomaan lasikuidulle asti, maalaa neljä kerrosta riittävän kosteussuojan saavuttamiseksi. Kun maalit ovat kuivuneet, voit asentaa anturin läpiviennin. Purista tiivistemassaa (esim. Sikaflex 291i) läpiviennin kaulukseen. Työnnä kaulus asennusreikään ja kiristä sisäpuolelta kiinni. Kun tiivistemassa on kuivunut, viimeistele asennus pienellä lisäkiristyksellä. Tämän jälkeen lokianturin voi työntää läpivientiin. Muista varmistaa lokinanturin kiinnitys alumiinilangalla.
Herkussa oli entuudestaan rikkinäinen lokianturi ja sille reikä valmiina. Poistimme vanhan läpiviennin. Putsasimme reiän huolellisesti ja hioimme reiän ympäristön pohjamaaliin asti. Maalasimme päälle epoksipohjamaalia neljä kerrosta, jonka jälkeen asensimme loki- kaikuanturin läpiviennin. Asennustyö ei ollut erityisen vaativa, mutta monivaiheinen. Neljä kerrosta maalia tarkoittaa neljää kuivumisaikaa ja neljää sateetonta telakkapäivää. Meillä on matkaa kotoa telakalle toista sataa kilometriä, siksi tämän kaltaiset monivaiheiset työt kannattaa suunnitella hyvin. Herkulla on aika klassiset muodot, joten pohjan kulma kölin edessä oli juuri sallitun rajoissa loki- kaikuanturille. Myöhemmin olemme huomanneet, että syvissä vesissä (yli 20m) paaran halssilla syvyystieto joskus pätkii.
Seatalk verkko
Antureilta tulevat signaalijohdot pitää vielä liittää ITC-5 anturimuuntimeen. Signaalijohdot pitää kuoria ja liittää anturimuuntimeen puristusliittimillä, jotka tulevat paketin mukana. Tämä on keskittymistä ja tarkkuutta vaativa työvaihe, koska johdot ovat ohuita.
Analoginen anturidata muunnetaan digitaaliseksi ITC-5 anturimuuntimessa. Anturimuunnin tarvitsee ja jakaa virtaa laitteille Seatalk ng verkon kautta. ICT-5 anturimuuntimesta vedetään Seatalk ng runkokaapeli liitinrimalle, johon voidaan kytkeä useampi Seatalk ng yhteensopiva laite (esim. monitoiminäyttö ja plotteri). Järjestelmää voi jatkaa jatkamalla runkokaapelia ja lisäämällä liitinrimoja omien tarpeiden mukaan. Ohjeissa on paljon kytkentäesimerkkejä erilaisiin järjestelmiin. Muista lukea ohjeet tarkkaan verkon rakentamiseksi. Jos järjestelmä ei toimi testatessa, luultavin syy on puuttuva päätevastus Seatalk ng runkokaapelin päässä tai tuulianturin liitokset.
Meidän järjestelmään tuli vain monitoiminäyttö ja plotteri. Jatkossa aiomme yhdistää järjestelmään vielä VHF-DSC radion ja autopilotin. Tulevaisuuden laajennukset kannattaa ottaa huomioon asennusta suunniteltaessa.
Kokonaisuudessaan tämä asennustyö oli omiin taitoihin nähden kohtalaisen vaativa. Niin kuin aina venetöiden kanssa, asioita tehdään aina ensimmäisen ja toivottavasti viimeisen kerran. Hankalimmaksi koin analogisten singaalikaapelien vedot ja liitokset, koska ne ovat kovin herkkiä häiriöille. Vaikeusastetta lisäsi samana keväänä tehtävät muut projektit. Epämukavuusalueelle täytyy mennä ja välillä ahdistaa aika isostikin, mutta vielä toistaiseksi vene ei ole päätynyt nettiveneen myytävien listoille kipparin uhkauksista huolimatta. Suosittelen tätä tee se itse- projektia sinulle, joka osaat perusasiat 12v sähköasennustöistä, olet kätevä perustyökalujen kanssa, omistat jo ison kasan työkaluja valmiiksi ja osaat lukea ohjekirjoja.
Kapu
Sanasto eli förstin omat selitykset
Autopilotti, pinnapilotti: Laite, joka ohjaa venettä haluttuun kompassisuuntaan.
Falli: Purjeen nostinköysi tai -vaijeri.
Halssi: Purjehtiessa se puoli, kummalle vene on kallistunut: styyran halssilla tuuli on vasemmalla ja vene kallistuu oikealle.
Hela, heloitus: Yleensä metallinen kiinnitykseen liittyvä asia kannella, esim. erilaiset kiskot, kiinnitysrenkaat ja vastaavat.
Istumakaukalo, sitloota, sitloora: Purjeveneen takaosan avotila.
Joutsenkaula: Kaartuva kansihela, jonka kautta voi viedä johdot esim. mastolta kannen alle sateelta suojassa.
Kajuutta: Hytti.
Köli: Purjeveneen rungon alla oleva vastapaino, joka estää veneen kaatumisen tuulen painaessa purjeita.
Laipio: Runkoa tukevoittava väliseinä.
Loki: Veneen pohjassa oleva pieni ratas, joka mittaa kuljettua matkaa.
Paara: Keulaan päin katsottaessa veneen vasen puoli.
Ruffi: Kajuutan katto.
Styyra: Keulaan päin katsottaessa veneen oikea puoli.
Toppi: Mastonhuippu.
Trimmata: Säätää purjeita ja rikiä tuulen mukaan.
VHF, VHF-radio: Meriradiopuhelin.