H-veneet perinteisesti purjehtivat erittäin hyvin, mutta H-Star mallin Hans Groop suunniteli kisakäyttöön eli nopeaksi, herkkäkulkuiseksi ja hyvin purjehtivaksi. Sisätilaratkaisujen ansiosta H-Star on myös asuttava perhevene
H-starin purjehdusominaisuuksista
H-star on kuin tehty Suomen saariston vaihteleviin ja kevyisiin tuuliin. Vene kulkee mukavasti kevyelläkin tuulella ja nousee erinomaisesti vastatuuleen. Riki on erittäin hyvin trimmattavissa, eli purjeiden säätö on helppoa. Taaksepäin kallistuvien saalinkien takia barduunoita ei välttämättä tarvita ja Herkussakaan niitä ei toistaiseksi ole. Osatakilasta johtuen kippari kaipaisi kuitenkin mahdollisuutta kiristää keulastaagia ja barduunat ovatkin hankintalistalla. Herkkuun on edellisen edellinen omistaja päivittänyt koko sitlootan levyisen, taljoilla säädettävän levangin, joka mahdollistaa isopurjeen trimmaamiseen kaikkiin tuuliolosuhteisiin.
Kryssillä ja sivutuulessa vene kallistuu noin 20 astetta herkästi, mutta ei siitä juuri enempää tuulen noustessakaan. Avotilassa on hyvät laidat ja kannella kaiteet, joten putoamista ei tarvitse pelätä. Aallokossa vene kuitenkin pärskii melko lailla ja avotilassa on pesukoneolosuhteet melko helposti. Herkussa on puomi tavallista alempana ja ulottuu lähes takastaagiin asti.
/
Herkku lukuina
Pituus: 9,45 m, 31 jalkaa
Leveys: 2,55 m
Syväys: 1,47 m
Uppouma: 2800 kg
Purjepinta-ala: 39,4 m2 (isopurje ja genoa 2)
LYS: 1,10
Rakennusvuosi: 1984, Venetekno
Veneen lyhyt historia
Tietojemme mukaan tämä H-star purjevene on rakennettu Lohjalla ja laskettu vesille Helsingissä. Alunperin veneemme on rakennuttanut Groopin ystävä kilpailut mielessään, mutta vene päätyi melko pian seuraavalle omistajalle, joka purjehti sillä merelllä useita vuosia.
Jossain vaiheessa vene myytiin Päijänteelle ja sieltä Näsijärvelle.
Järvivuosien jälkeen, vuonna 2015, vene siirtyi takaisin merelle, tällä kertaa Stormalöön Paraisille. Tässä vaiheessa veneeseen on tehty paljon päivityksiä nykyisen s/y Anninan miehistön toimesta.
Stormalöstä vene muutti muutaman vuoden jälkeen Pansioon Turkuun ja sieltä nykyiseen kotisatamaan Tammisaareen loppukesällä 2019.
H-starin sisätilat
H-star purjevene todella on kokoaan tilavampi poikkeuksellisen sisätilaratkaisun ansiosta. Berndt Lindqvist on suunnitellut sisätilat ajatuksenaan mahdollistaa salongissa oleskelu silloinkin, kun joku puuhailee pentterissä tai kulkee kannelta sisätiloihin. Tavallisesti näin pienessä veneessä laskeudutaan avotilasta kajuutan takaosaan, jossa on toisella puolella pentteri ja lyhyt sohvapunkka ja toisella puolella pidempi sohvapunkka. Pöytä on sijoitettu sohvapunkkien väliin ja pöydän ohi kuljetaan keulapiikkiin, yleensä pienen säilytystilan ja laipio-wc:n läpi.
Lindqvistin ratkaisu oli siirtää kulku kajuuttaan keskelle venettä: avotilasta laskeutuvien portaiden taakse jää tila isolle pöydälle, jonka ääreen mahtuu mukavasti neljä henkilöä syömään. Sohvapunkat jatkuvat pistoina avotilan alle. Punkkien alla ja selkänojina toimivissa sivuhyllyissä on runsaasti säilytystilaa ja laipioon on saatu vielä todella tilavat lokerot, jotka hyödyntävät avotilan alla olevaa tilaa. Tällä ratkaisulla pöydän ääressä istujien ei tarvitse väistellä jatkuvasti paikasta toiseen siirtyjiä eikä kokkia.
Portaat laskeutuvat veneen keskellä olevaan, korkeaan tilaan, jossa paaran puolella on kelluva uuni/liesi, tiskiallas ja melko paljon säilytystilaa. Styyran puolella on tilava ruokakaappi, muutama vetolaatikko ja jääkaappi sekä iso karttapöytä/laskutila. Keulapiikkiin kuljetaan paaran puolelta pienen välitilan, jossa on säilytyslokeroita ja naulakot, kautta. Keulapiikki on matala, mutta nukkumatilaa on kahdelle. Punkan alla on melko iso lokero, jossa meillä on lähinnä septitankki ja lämmittimen polttoainetankki. Styyran puolella keulapiikin takana on H-starin erikoisuus: ovellinen wc. Näin pienessä veneessä sitä ylellisyyttä on varsin harvoin tarjolla! Mukavuuslaitos on toki pieni, mutta toimiva. Wc-tilaan on meillä sijoitettu lämmitin ja vessa toimiikin tarvittaessa myös kuivauskaappina.
Purjeveneen nimi
Veneen uudelleennimeäminen on joidenkin mukaan kyseenalaista, mutta Herkun kohdalla ainakin kaksi omistajaa on päätynyt tähän ratkaisuun. Ilmeisesti Ahdin, Näkin ja muiden jumalien ja jumalattarien lepyttely on onnistunut, koska vene edelleen kelluu. Alunperin veneemme on nimetty Doncellaksi, eli neidoksi tai palvelijattareksi.
Päijänteen aikoina vene on ollut nimeltään Ilveena, mutta Näsijärvelle muuttaessa ja omistajan vaihtuessa tiukkaan Tappara-faniin oli nimi ilmeisesti pakko vaihtaa ja nimeksi valikoitui Tsili. Tsili tietenkin tuo mieleen tuliset mausteet, mutta omistakeisesti kirjoitettuna.
Kirjauduttuaan kymmeniin satamiin edellisen Maya-veneen kanssa ja jouduttuaan tavaamaan nimeä (ei Maija vaan m-a-y-a) satamakonttoreissa niin suomeksi kuin ruotsiksi, försti halusi nimen, jota ei tarvitse selittää. Erilaisia vaihtoehtoja pyöriteltiin jonkin aikaa, mutta ruoka ja herkutteluteemasta johdettu Herkku oli melko pian selvä valinta.
Lähteet
https://web.archive.org/web/20100122210825/http://www.advertti.fi/veneily/