Telakkapäivä, juhlapäivä!

Syysloman päätteeksi oli jälleen juhlapäivä, eli telakkapäivä! Ohjelmassa oli viimeiset valmistelut talvea varten ja elektroniikka-asennus -projektin suunnittelua ja valmistelua.

Kaidetolppataiston loppunäytös

Aloitettiin ottamalla kolmas erä kaidetolppien kanssa. Kapteeni porasi kiinnitysruuvin auki ja ryhtyi kampeamaan tolppaa irti kiinnikkeestä. Lämpöpuhalluksen, irrotusöljyn ja sadetanssien jälkeen lopputulos oli selvä. Kaidetolpat vs. S/y Herkun päällystö 3–0. Kaidetolpat ja kiinnitysmötikät ovat ilmeisesti päättäneet pysyä yhdessä hamaan loppuun saakka, joten tunnustimme tappion.

Koska tolppia ei saatu pois, tehtiin niiden päihin tennispallon, solumuovin ja nippusiteiden avulla pehmikkeet estämään pressuvaurioita – saa nähdä toimiiko förstin viritelmä toivotusti.  Ainakin ne ovat sen verran pöhkön näköiset että toimivat pienenä hyvityksenä tolppien huonosta yhteistyökyvystä.

Suojaan lumelta ja sateelta

Uusi pressuteline oli hyvin yksinkertainen kasata ja siitä tuli varsin jämäkän oloinen. Telineessä on neljä paria jalkoja, joiden varassa on kurkihirtenä toimiva pitkä putki. Teleskooppijalat asetettiin keulaan, maston kohdalle, ruffin leveimpään kohtaan ja takakannalle. Jännevälit saatiin melko tasaisiksi eli noin kolmimetrisiksi. Teline seisoo vapaasti kannella, tuettuna parraslistaa vasten, joten lumi- ja tuulikuorman ei pitäisi kohdistua yksittäisiin pisteisiin tai rakenteisiin.

Telineen kasaamisen jälkeen nostettiin pressu narujen avulla styyran puolelta ylös ja saimme sen kahdestaan hyvin nostettua telineen yli ja pudotettua paaran puolelta alas. Päivä oli melko tuulinen ja tietenkin kovimmat puuskat alkoivat, kun pressu oli suunnilleen paikoillaan, mutta ei vielä kiinni missään. Yksi vaihtoehto olisi ollut, että painoina toimivat kanisterit olisi täyttänyt vedellä valmiiksi ennen pressun nostoa ja olisihan ne voinut vaikka viedä valmiiksi paikoilleenkin. Mutta kävi se niinkin, että Försti sai tässä vaiheessa päivän juoksutreenin vesiletkulle ja takaisin sekä harjoitusta multitaskaamiseen kun samaan aikaan piti täyttää kannuja, avata ja sulkea korkkeja ja juoksuttaa painoja paikoilleen. Pienen hikijumpan jälkeen pressu oli taas kunnolla, painot paikallaan ja telineen viimeiset säädöt kunnossa. Sidoimme vielä pressun neljästä kohdasta pukkiin kiinni, jotta pressu ei pääsisi liukumaan tuulessa toiselle sivulle.

Hyvin suunniteltu

Kun pakolliset hommat oli näin saatu tehtyä, oli vuorossa elektroniikka-asennus – tai ainakin sen suunnittelu. Ennen vesillelaskua on tarkoitus asentaa Herkkuun tuulimittari, loki-kaikuanturi, monitoiminäyttö, uusi plotteri, VHF-puhelin ja -antenni sekä nmea-verkko, jonka kautta eri antureiden tiedot saadaan plotterille ja autopilotille.

Suunniteltiin laitteiden asennuspaikkoja ja sen myötä johtojen vetoja. Tuuli- ja lokiantureiden johdot saadaan vedettyä melko järkevästi olemassaolevia reittejä pitkin. GPS- ja VHF-antennien asennuspaikat ovat vielä vähän avoinna, joten niiden vetojakaan ei voi vielä suunnitella. Näyttää siltä, että saamme melko hyvin mahdutettua tarvittavat laitteet paaran puolen laipioon ja suunnittelimme, että piilotamme ne puisen kaapin taakse, niin salonki pysyy siistinä. Lisätään siis työlistalle kaapin rakentaminen.

Elektroniikka-asennus alkaa eli purkuhommia

Herkun ostoon liittyi kaikenlaista säätöä ja yksi osa draaman kaarta oli, että silloisen lokianturin läpivienti keulapunkan alla oli pettänyt. Edellinen omistaja joutui hätänostamaan vuotavan veneen ja paikkaamaan läpiviennin muovisella hätäratkaisulla. Uusimme ensimmäisenä keväänä tämän rosteriläpivienniksi, johon liitettiin suljettava hana ja vielä metallinen tulppakorkki varmistamaan reiän pysyminen suljettuna.

Nyt tämä läpivienti pitää poistaa, jotta uusi loki-kaikuanturi saadaan asennettua. Se olikin helposti sanottu. Kokeilimme, saisimmeko avattua läpiviennin paikalleen kiristävän holkin pihtien avulla. Ei saada, sikaflexiä on käytetty oikeaoppisen paljon tiiviin ja pitävän liitoksen aikaansaamiseksi. Kapteeni ryhtyi poraamaan läpivientiä auki kartioporan avulla. Leikkuuöljyä kului runsaanlaisesti, mutta terä puri metalliin melko huonosti. Kolme akkua myöhemmin päätettiin jatkaa harjoitusta rälläkän kanssa seuraavalla kerralla.

Vanhan lokin näytölle tulevat anturi- ja virtajohdot purettiin pois ja tämä onnistuikin yllättävän helposti. Irrotettiin myös vanha näyttö ja teipattiin väliaikaisesti laipion reikä umpeen. Vanhan plotterin kaikuanturi- ja virtajohdot purettiin myös. Tämä oli hiukan haastavampaa, koska ne oli kuljetettu moottoritilan kautta yhdessä moottorin ison johto- ja letkunipun kanssa. Oikeat johdot löydettiin pienen etsinnän jälkeen ja uskallettiin katkaista ne. Vanha kaikuanturi jätetään paikalleen moottorin taakse, mutta poistetaan käytöstä: uusi tulee kölin etupuolelle, jossa siitä on aika paljon enemmän hyötyä.

Pois puretut laitteet on tarkoitus laittaa sopuhintaan myyntiin venetarvikekirppikselle: toivottavasti niistä olisi vielä jollekulle iloa ja käyttöä. Elektroniikka-asennus on siis osoittautumassa oikeaksi veneprojektiksi: työlista vain pitenee, vaikeuksia matkalla riittää ja tekeminen on palkitsevaa ja kivaa!

Försti

Sanasto eli förstin omat selitykset

Autopilotti: laite, joka ohjaa venettä haluttuun kompassisuuntaan
Kaiku, kaikuluotain: veneen pohjassa oleva laite, joka mittaa veden syvyyttä ja pohjan muotoa
Laipio: runkoa tukevoittava väliseinä veneen sisällä
Loki, lokianturi: veneen pohjassa oleva pieni ratas, joka mittaa kuljettua matkaa
Mantookitolppa, kaidetolppa: kannen reunassa olevat tolpat, joihin kaidevaijeri kiinnitetään
Mantookivaijeri: kaidevaijeri
Paara: keulaan päin katsottaessa veneen vasen puoli
Parraslista, varvaslista: kannen reunaan kiinnitetty metallinen lista, jossa on tasaisin välein reikiä ja johon voi kiinittää tukevasti esim. kaidetolpan
Plotteri:GPS-navigaattori
Ruffi: Kajuutan katto
Styyra: keulaan päin katsottaessa veneen oikea puoli
Tuulimittari: maston huipussa oleva laite, joka mittaa tuulen suunnan ja nopeuden
VHF, VHF-radio: meriradiopuhelin