Varustelua ja suuria suunnitelmia

Mittaristosarja laatikoissaan

Veneen varustelu on tasapainoilua painon ja tilan sekä tarpeellisuuden välillä. Tarpeen on tietenkin jos minkälaiset tavarat ja asiat, mutta tilaa on vähän ja kaikki lisäpaino hidastaa menoa ja huonontaa purjehdusominaisuuksia. Kisaveneissä tyypillisesti on hyvin riisuttu varustus, kun taas matkaveneissä mukavuuksia on enemmän. Mukavuus veneessä on esimerkiksi patja, moottori, jääkaappi ja keitin –  vessasta puhumattakaan.

Herkun perusvarustelu

Ensimmäisen veneemme Maxi 68 Mayan varusti meidät purjehdukseen tutustuttanut ystävämme P. Se varustelu oli niin kaiken kattava ja hyvin mietitty, että oman veneen varustelu aloitettiin käymällä läpi mitä missäkin Mayan lokerossa olikaan ja kirjoittamalla kaikki omaan luetteloon. Tällä tavalla saatiin varmistettua, että ainakin kaikki ehdottomasti tarpeellinen, kuten avatun kuohuviinipullon sulkija, olisi myös uudella veneellä mukana.

Alkuvarustelua suunnitellessa lähestyttiin asiaa myös kategorioiden kautta. Ainakin seuraavien otsikoiden alle löytyi tarpeellista mukaan otettavaa:

  • Purjehdus ja navigointi
  • Työkalut ja varaosat
  • Ankkuroituminen ja kiinnittyminen laituriin
  • Ruuanlaitto ja ruokailu
  • Turvallisuus ja ensiapu
  • Hygienia ja siivous
  • Asumismukavuus ja viihde

Jokaisen pääotsikon alle tuli melko pitkä listaus, esimerkiksi ”turvallisuus ja ensiapu”- listalla on ainakin seuraavat:

  • Paukkuliivien varapaukut, pelastusrengas ja valo, heittoliina.
  • Turvavaljaat ja slingit, äyskäri, pilssipumppu, ämpäri.
  • Etsintävalo, hätäraketit ja -soihdut, vedenpitäviä pusseja.
  • Läpiviennin tulppaustapit ja kumivasara, voimapihdit.
  • Haavansidontatarvikkeet, palovammageeli, avaruuspeitto, kolmioliina, desinfiointiaine, punkinpoistovälineet, pinsetit, kylmäpakkaukset, kuumemittari.
  • Kyypakkaus, särky- ja flunssalääkkeet, allergialääkkeet, bepanthen, kortisonivoide.
  • Sammuttimet, sammutuspeitto, kaasu-, palo- ja häkävaroitin, pattereita.
  • Aurinkorasvat, aurinkolasit, hattuja.
Veneen varustelu: kasa tavaraa lähdössä veneelle
Herkun varustekasauma kodin eteisessä ennen veneelle siirtoa

Mayan varustelusta mallia ottamalla ja pääotsikoiden alle tavaraa keräämällä luotiin perusvarustus Herkkuun. Jonkin verran mentiin yrityksen ja erehdyksen kautta – uunivuokia ostettiin muistaakseni kolme kappaletta ennen kuin löytyi sellainen, joka mahtuu uuniin ja johon mahtuu järkevän kokoinen lasagne. Varapaukkuja hankittiin muutama vääränlainen ennenkuin logiikka selvisi. Kaksi kokonaista kesää on pärjätty perusvarustelulla hyvin eikä suurempia puutteita ole tullut esiin. Veneessä asuminen, saaristopurjehdus ja ainakin pienempien korjausten tekeminen on onnistunut hyvin.

Saariston suojasta ulkomerelle

Merellä kulkemisen voi jakaa saaristo-, rannikko- ja avomeripurjehdukseen. Jokaisessa on erilaiset vaatimukset veneen merikelpoisuudelle, miehistön osaamiselle, navigointitaidoille ja varusteille. Suomen saaristossa seilatessa on kesäaikaan lähes aina tilanne, että muita veneitä, eli tarvittaessa apua, on jatkuvasti näköpiirissä ja jos keli muuttuu huonoksi, suojasatama ei ole koskaan kaukana. Väylät on merkitty erittäin selkeästi ja lähimpään rantaan on ainakin melkein uintimatka. Rannikkopurjehduksessa ollaan kauempana merellä: väyliä ei ole, muita veneitä ei pörrää ympärillä kaiken aikaa, jos keli yllättäen huononee, suojaan ei pääse ja jos joku menee pieleen, avun saamisessa voi kestää melko pitkään. Navigointia tukemassa on kuitenkin majakoita eikä lähimpään rantaan ole kuin korkeintaan päivän matka. Avomeripurjehduksessa ollaan sitten käytännössä vain omien taitojen ja varusteiden varassa ja lähimpään toiseen alukseen, rannasta puhumattakaan, voi olla päivien tai viikkojen matka.

Tähän saakka olemme purjehtineet käytännössä vain saaristossa Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Ensi kesänä tavoitteena on ottaa askel eteenpäin ja purjehtia Gotlantiin ja Ruotsin rannikolle. Utöstä lähtiessä matkaa tulee noin 160 merimailia eli suunnilleen 1,5 vuorokauden matka, josta suurin osa ilman näköyhteyttä maahan. Melkoinen harppaus kun tähän asti on navigoitu lähinnä maiseman ja viittojen avulla. Matkalla oltaisiin yhden yön ylitse eli ainakin jonkinlaista koiranunta pitäisi osata nukkua liikkuvassa veneessä ja toisaalta olla myös vahdissa eli tarkkailla suuntaa, purjeita, säätä ja muuta liikennettä ja tarvittaessa väistää esimerkiksi rahtialuksia sillä aikaa, kun muut nukkuvat.

Köysinippuja kuivumassa
Kiinnitysköydet pesun jälkeen kuivumassa

Veneen varustelu rannikkoluokkaan

Veneen varustelijaa helpottamaan Suomen purjehdus ja veneily ry ylläpitää katsastuskäsikirjaa, jossa kerrotaan seikkaperäisesti neljään luokkaan (avomeri, rannikko, saaristo, suojaisat vesialueet eli käytännössä kaikki järvet) jaoteltuna vaatimukset veneen rungolle ja rakenteelle, rikille ja purjeille, moottorille sekä varusteille. Katsastaminen ei ole pakollista, vaan purjehdusseurojen vapaaehtoistoimintaa, jonka tarkoitus on parantaa turvallisuutta vesillä. Toistaiseksi emme ole katsastaneet Herkkua, mutta veneen varustelu vastaa kolmos- eli saaristoluokan vaatimuksia.

Tarkoitus on keväällä tehdä perus- eli runkokatsastus ja päivittää varustus kakkosluokkaan. Keskeisimpiä puutteita ovat

  • Lifelinet kannelle
  • Vara-ankkuri
  • Kunnollinen venehaka
  • Suuntimakompassi
  • Toinen käsisammutin
  • Ankkurivalo
  • Loki ja kaiku
  • VHF

Lifelinet ovat olleet hankintalistalla koko ajan, mutta emme ole päässeet yhteisymmärrykseen niiden asennuksesta. Nyt on kuitenkin valittava asennustapa tarvittaessa vaikka virallisella menettelyllä eli kivi-paperi-sakset -prosessilla.  Sammutin, kompassi, venehaka ja ankkuri eivät vaadi sen kummempia asennuksia, ainoastaan katetta tilillä.

Veneen varustelu: elektroniikkapäivityksen tykötarpeet
Uudet anturit, plotteri, VHF, seatalk-tarvikkeet ja paljon manuaaleja

Kevään telakkakauden suurin operaatio on elektroniikkapäivitys eli uuden loki-kaikuanturin, tuulimittarin ja uuden plotterin asennus paikoilleen ja kytkeminen yhteen monitoiminäytön ja autopilotin kanssa sekä VHF-laitteen ja -antennin ja GPS-antennin asennus. Samalla kun viedään tuulimittari maston huippuun, korjataan maston sähköt ja saadaan toivottavasti ankkurivalo toimimaan. Kokonaisuuteen kuuluu myös joutsenkaulan asennus maston johdotuksille, asennusaukon tekeminen plotterille sekä tiikkikaapin rakentaminen laipioon peittämään laitteiden taustat.

Miehistön mietteitä seuraavasta askeleesta

Toiset purjehtivat Atlantin yli tai kiertävät Southern Oceanin yksin tai todella nopeasti. Me suunnittelemme yhden yön yli purjehdusta Itämerellä. Kapun ja förstin mielessä nämä ovat suunnilleen verrannollisia sankaritekoja ja olemmekin jo varanneet kehuskeluoikeudet Visbyn rantakuppilassa ja Hangon saunassa.

Uuden asian äärellä tietysti jännittää aika paljon. Miehistö valmistautuu analysoimalla sopivaa sääikkunaa: aallokko ja tuuli halutaan mieluiten myötäisinä ja tietysti tarvitaan tuulta sopivasti eli ei liikaa mutta ei liian vähänkään. Lisäksi laskeskellaan lähtöaikaa sen kannalta, että perillä oltaisiin järkevään aikaan. Försti pohtii bunkrausta, koska ruokien on syytä olla helposti kokattavia ja syötäviä ja etenkin yöksi tarvitaan hyvät eväät vahtivuoroihin.

Nukkumajärjestelyä pohditaan myös: keulapiikissä ei ole vaaraa pudota punkasta, mutta jos keinuttaa paljon niin voiko siellä nukkua? Salongin sohvapunkista tippuu, ellei niihin viritetä jonkinlaista laitaa. Gastit miettivät haluavatko olla mukana vahtivuoroissa yöllä pitämässä valvovalle aikuiselle seuraa.

Monenlaista valmisteltavaa on siis luvassa kevään aikana: pitkä listallinen telakkahommia, varustehankintaa ja rohkeuden keräämistä.

Försti

Sanasto eli förstin omat selitykset

Autopilotti: Laite, joka ohjaa venettä haluttuun kompassisuuntaan.
Bunkraus, bunkrata: Alunperin tankata laivan polttoainetankit, tarkoitetaan nykyään myös ruoka- ja juomavaraston täydentämistä.
Heittoliina: Kelluva köysi tai liina, jonka voi heittää veneestä pudonneelle.
Joutsenkaula: Kaartuva kansihela, jonka kautta voi viedä johdot esim. mastolta kannen alle sateelta suojassa.
Kaiku, kaikuluotain: Veneen pohjassa oleva laite, joka mittaa veden syvyyttä ja pohjan muotoa.
Kajuutta: Hytti.
Keulapiikki: Veneen keulassa oleva nukkumatila, jos varsinaista kajuuttaa ei ole.
Laipio: Runkoa tukevoittava väliseinä.
Lifeline: avotilasta kannelle kulkeva liina, johon voi kiinnittää itsensä valjaista, estää putoamasta aallokossa ja kallistuksessa.
Loki: Veneen pohjassa oleva pieni ratas, joka mittaa kuljettua matkaa.
Merimaili, meripeninkulma: 1 852 metriä.
Paukkuliivi: pelasusliivi, joka täyttyy hiilidioksidilla kastuessaan.
Pilssi: kölin päällä oleva tila, jossa on kölipultit ja johon veneeseen tuleva vesi päätyy. Pilsseissä voi myös säilyttää tavaraa.
Pilssipumppu: pumppu, jolla voidaan tyhjentää veneen pilssistä vettä.
Plotteri: GPS-navigaattori.
Suuntimakompassi: käsikompassi, jolla voi ottaa suunnan esimerkiksi majakkaan.
Tuulimittari: Maston huipussa oleva laite, joka mittaa tuulen suunnan ja nopeuden.
Varapaukku: Paukkuliivien osat, joka täyttävät liivin ilmataskut. Kastuessaan suolapanos laajenee ja työntää terävän neulan hiilidioksidipullon sinetin läpi. Hiilidioksidi täyttää ilmataskut. Paukku on kertakäyttöinen ja siksi tarvitaan varapaukkuja.
VHF, VHF-radio: Meriradiopuhelin.
Viitta: Merkimerkki.
Äyskäri: kuuppa tai kauha, jolla vneestä voi poistaa vettä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.