Venearkea eli kulkeilla asumista

Kaksi lasta liivit päällä veneen kannella

Purjehdusta kuvataan joskus tavaksi kastua ja tulla kipeäksi samalla, kun siirtyy hitaasti ei minnekään kovaan hintaan – ja perinteinen purjehdussimulaattori on kylmä suihku, jossa repii satasia kesälomansa ajan, välillä hakkaa itseään laudanpätkällä ja öisin nukkuu kuivemmassa kohdassa molemmat tunnit. Tämän suuntaisia kokemuksia meillä kieltämättä on myös, mutta onneksi tämä ei ole koko totuus. Millaista siis veneessä asuminen ja eläminen oikein on? Miten lapset viihtyvät veneessä ja mitä oikeastaan teemme venepäivinä?

Venearjessa on purjehduspäiviä ja satamapäiviä. Purjehduspäivinä siirrytään paikasta toiseen, satamapäivinä yleensä huolletaan venettä, varustusta ja miehistöä ja tietenkin tutustutaan paikkaan, johon ollaan saavuttu. Alkuvuosina purjehdusurallamme lähes joka päivä oli purjehduspäivä ja harvoina satamapäivinä oli aina pitkä lista ostettavaa, korjattavaa, selvitettävää ja tehtävää. Päivät olivat myös varsin täysiä, kun purjehduksen ja satamaan asettumisen jälkeen halusimme tietysti tutustua paikkaan ja illan ohjelmassa oli lisäksi usein uimista, peseytymisreissu ja tietenkin päivällisen valmistaminen ja syöminen sekä tiskaaminen. Nyttemmin olemme siirtyneet tapaan, että olemme usein kaksi yötä samassa paikassa, jolloin huoltotehtäviä tulee tehtyä useammin ja purjehduspäivät voivat olla myös pidempiä, kun kohteeseen ehtii tutustua satamapäivän aikana eikä kaikkea ole pakko suorittaa yhden illan kuluessa.

Veneessä asuminen tarkoittaa uimista melkein joka päivä
Uimista on ohjelmassa melkein joka päivä!

Aamuvalossa matkaan

Tavallisen purjehduspäivän aamuna kapu ja försti heräävät ja nousevat ensimmäisenä, usein melko aikaisin, koska sekä aurinko, että linnut toimivat herätyskellona. Alkuvuosina Mayalla päällystö nukkui salongissa ja lapset keulapiikissä, että lapset voisivat jatkaa unia aikuisten heräämisestä huolimatta. Herkulla päällystö on vallannut keulapiikin ja gasteilla on kummallakin oma pistopunkka salongin puolella. Teini-ikään tai sen kynnykselle ehtineiden gastien unia ei näytä salongissa puuhailu haittaavan. Kapu keittää ensimmäisen mutteripannullisen kahvia ja tarkkailee säätilaa ja -ennustetta. Försti levittää sillä aikaa keulassa petivaatteet kuivumaan. Tavallisessa arjessa harvoin tulee heti heräämisen jälkeen lähdettyä ulos, joten veneessä asuminen tuo mukanaan aikaisen aamun valon, kasteessa kimaltavan metsän ja erityisen aamutunnelman, kun istuskelee kasteesta kostean veneen kannella kahvimukin kanssa pohtimassa, mihin tuuli tänään mahtaa kuljettaa.

Kahvimuki veneessä
Aamuaurinko, kahvi ja loma alussa!

Aamukahvin jälkeen ohjelmassa on yleensä reipas kävelylenkki sataman vessaan tai huussiin ja lähtöön valmistautuminen. Kannelta siivotaan pois kuramatot ja kengät, irrotetaan maasähköjohto ja kerätään kuivumassa olleet pyyhkeet ja vaatteet mantookeista paikoilleen. Ulos otetaan kartta, plotteri, kiikarit ja lokikirja. Puomipeite kerätään pois isopurjeen päältä ja kiinnitetään kaikki tavarat peräkannella kunnolla, samoin sisällä tarkistetaan, ettei mikään pääse kallistuksessa lentämään. Kapun palattua veneelle vedetään pelastusliivit päälle, aurinkorasvat iholle ja pistetään kone käyntiin. Laiturista lähdön jälkeen siistitään vielä köydet ja fenderit ulkoluukkuihin talteen ja yleensä nostetaan purjeet saman tien vetoon ja sammutetaan kone.

Veneen kaiteissa kuivumassa pyyhkeet ja uimapuvut
Pyyhkeet ja uimapuvut kuivuvat mantookeissa kätevästi.

Vahdissa ohjaillaan ja navigoidaan

Tässä vaiheessa yleensä gastit alkavat osoittaa elonmerkejä ja jos purjehduskeli on soveltuva, eli tiedossa ei ole kovia kallistuksia eikä pahaa aallokkoa, vanhempi gasti keittää yleensä lisää kahvia ja valmistaa aamiaisen. Försti on nykyisin yleensä ensimmäisessä pinnavuorossa kapun trimmatessa purjeita ja hoitaessa tarvittaessa purjeiden jiippaamisen tai vendaamisen. Aamiainen nautitaan vauhdissa purjehduksen lomassa, eli aina väillä ohjailija työntää puurokulhon tai sämpylän jonkun muun käteen äkkiarvaamatta, kun tarvitaankin molempia käsiä. Veneessä asuminen opettaa kaikenlaista, muun muassa syömään tarvittaessa hyvin vauhdikkaasti. Kun aamiainen on kokattu ja syöty, on yleensä kulunut muutama tunti lähdöstä ja on aika vaihtaa pinnavuoroa.

Nainen veneen pinnassa lasi kädessä
Försti iloisena pinnavuorossa.

Veneen ajaminen on varsin erilaista kuin auton tai polkupyörän: kaikki tapahtuu hitaasti ja esimerkiksi muun liikenteen näkee yleensä reilusti ennen mahdollista kohtaamista ja väistämisen ehtii tarvittaessa suunnitella rauhassa. Kovinkaan paljoa yllätyksiäkään ei yleensä tule vastaan muualla kuin vilkkaimmilla väylillä. Pinnavuorossa olija on vastuussa navigoimisesta eli kartan lukemisesta ja reitin seuraamisesta, samoin tarvittaessa muiden väistämisestä ja sään tarkkailusta. Lapsetkin osallistuvat halutessaan ohjailuun, mutta navigoiminen ja päätökset kurssista ja käännöksistä ovat aikuisten vastuulla. Koska pinnavuorossa olijan on syytä jaksaa keskittyä ja olla virkeä, vaihdamme vuoroa nykyisin noin parin tunnin välein.

Vapaavahdissa sykitään tai hengaillaan

Toisen aikuisen hoitaessa pinnavuoroa, on kelistä riippuen toisella joko vapaus tehdä mitä huvittaa tai sitten kädet täynnä hommaa skuuttaajana ja pianistina yhdessä gastien kanssa. Leppeiden tuulten myötätuulilegeillä vapaavahdissa voi ottaa vaikka päiväunet, hengailla kannella nauttimassa auringosta tai lukea kirjaa, kun pinnavuorossa olija pystyy tekemään vähäiset manööverit itse.  Tiukkoina kryssipäivinä kaikilla on oma köysi, jota kiristää tai vapauttaa ohjailijan ”valmistautukaa vendaan – venda lähtee” käskyjen mukaan ja sen lisäksi on täysi työ pysytellä omalla penkillä kallistuksessa. Joskus on tarpeen tähystää keulakannella sumutorven kanssa tai korjata hajonnutta moottoria.

Leikkivene narun päässä
Iloiset pikkuveneet vesillä.

Hyvällä kelillä purjehduksen aikana olemme yleensä kaikki pääosin ulkosalla ja aika kuluu jutellen, valokuvia ottaen, karttamerkkejä ja navigointia opetellen, lokikirjaa kirjoittaen ja musiikkia kuunnellen. Istumakaukaloon kulkeutuu yleensä päivän aikana Aku Ankan taskukirjoja, förstin pokkari ja Bluetooth kaiutin, josta soitetaan vuorotellen kunkin toivemusiikkia. Veneessä asuminen on siitä mukavaa, että kun tilaa on vähän, tulee tutustuttua omaan perheeseen joka kesä uudestaan, kun kiireetöntä yhdessäoloa on tarjolla lähes rajattomasti. Sateen sattuessa pinnahenkilöllä on ulkona yksinäisempää ja yleensä kajuutassa siirrytään kortin pelaamiseen ja piirtämiseen. Kovassa aallokossa ja vastatuulessa kaikki ovat kuitenkin aina ulkona merisairauden välttämiseksi ja silloin yleensä aina Herkun kätköistä löytyy sopiva herkku kohottamaan tunnelmaa.

Sadetta ja hyvää tuulta.

Puolen päivän jälkeen syödään lounasta, joka hyvän sään aikana voi olla lähes mitä vain, huonommalla kelillä jotain, joka valmistuu nopeasti. Joskus lounas on tehty valmiiksi lounasrasioihin, jos on tiedossa, että vauhdissa kokkaaminen ei ole vaihtoehto. Veneessä asuminen on elämistä purjehduksen ehdoilla, joten joskus syödään lounaaksi banaaneja, keksejä ja suklaata verensokerin nostamiseksi ja murehditaan ruokaympyrää myöhemmin. Usein lounaan jälkeen purjehditaan vielä useampi pinnavuoro, kunnes on aika alkaa valmistautua rantautumiseen. Tässä vaiheessa myös kannattaa hoitaa kertyneet tiskit pois, jos vain keli sallii veden keittämisen ja kuuman veden kanssa lotraamisen. Jos päivä on erityisen pitkä, teemme uunissa valmistuvan iltaruuan, joka valmistellaan ja laitetaan uuniin kypsymään purjehduksen loppupuolella.

Poika ja pehmolelu keulapiikissä
Pikku-e Herkun keulapiikissä.

Purjeet alas ja rantaan

Sataman suulla laitetaan fenderit ja keulaköydet paikoilleen, valmistellaan poijuliina tai ankkuri, käynnistetään kone ja lasketaan purjeet. Kun paikka laiturista on valittu, kuski ajaa sitä kohti, nuorempi gasti ottaa poijun tai vaihtoehtoisesti pudotetaan ankkuri ja keulagasti joko heittää keulaköydet laiturille vastaanottajalle tai hyppää köysien kanssa itse pysäyttämään ja kiinnittämään veneen. Kun köydet on kiinnitetty, siistitään isopurje puomin päälle ja peitetään se puomipeitteellä, niputetaan köydet siististi paikoilleen, laitetaan kannelle kuramatot ja tarvittaessa kiinnitetään maasähkö. Siirretään kartta, plotteri, lokikirja ja kiikarit sekä istumakaukaloon kulkeutuneet tavarat sisään. Todennäköisesti kajuuttakin kaipaa tässä vaiheessa hiukan järjestämistä.

Asuminen veneessä tarkoittaa suyömistä ulkona: ateria katettuna istumakaukaloon
Päivälliskattaus Maxilla: pyykkipojilla voi merkata juomamukit.

Kun vene on saatu asuttavaan kuntoon ja käyty selvittämässä satamamaksu ja muut pakolliset kuviot, on ruoka valmistunut uunissa ja väsynyt miehistö voi istahtaa istumakaukaloon syömään vaihteeksi pöydän ääreen. Paikasta ja päivästä riippuen illalla ohjelmassa voi olla pieni kävelylenkki lähimaastoon, sauna tai sitten mökkisuihku veneen peräkannella, iltakalastusta tai sundownerit rantakalliolla. Takana on joka tapauksessa mahtava päivä vesillä ja edessä yö hiljaa keinuvassa veneessä, maailman parhaan miehistön kanssa.

Mies ja kaksi poikaa veneessä
Purjehdus leppoisalla kelillä on yhdessä hengailua.

Försti

Sanasto eli förstin omat selitykset

Fenderi: Veneen kylkeen ripustettava kuminen, ilmalla täytetty pehmike, joka suojaa venettä toisten veneiden tai laiturin aiheuttamilta kolhuilta.
Isopurje: Pääpurje, joka nousee mastonhuippuun ja joka skuutataan puomin avulla.
Istumakaukalo, sitloota, sitloora: Purjeveneen takaosan avotila.
Jiipata, jiippi:
Myötätuulikäännös, eli käännetään kurssia tuulen ali.
Kajuutta: Hytti.
Keulapiikki: Veneen keulassa oleva nukkumatila, jos varsinaista kajuuttaa ei ole.
Kryssiä: Purjehtia vastatuuleen, luovia.
Legi: Matka yhdestä ankkuri- tai laituripaikasta seuraavaan.
Mantooki: Kaide.
Manööveri: Jokin kokonaisuus purjehtiessa, esim. purjeen nostaminen, käännös tai reivaaminen.
Pentteri: Veneen keittiö.
Pianisti: Gasti, jonka tehtävä on hoitaa kulkuaukon molemmin puolin päävinsseille tulevia purjeiden säätököysiä, kuten nostimia ja reiviköysiä.
Pinna: Ohjausjärjestelmän osa, jolla käännetään peräsintä. Pinna on suoraan kiinnitetty peräsimeen, eli kun sitä kääntää oikealle, peräsin kääntyy oikealle ja vene vasemmalle.
Pistopunkka: Nukkumapaikka, joka on kokonaan tai osittain istumakaukalon alla.
Plotteri: GPS-navigaattori.
Poiju: Painojen avulla pohjaan ankkuroitu kelluke, jossa on lenkki kiinnittymistä varten.
Reivaaminen: Purjepinta-alan pienentäminen.
Salonki: Kajuutan osa, jossa on yleensä sohvapunkat ja pöytä, usein myös pentteri. Oleskelutila.
Skuutata, skuuttaus: Purjeen kireyden säätäminen skuuttiköydellä. Myös jalustaminen.
Skuuttaaja: Gasti, jonka tehtävä on hoitaa skuuttaaminen
Sundowner: Yömyssy.
Trimmata: Säätää purjeita ja rikiä tuulen mukaan.
Vendata, venda: Vastatuulikäännös, eli käännetään kurssia tuulen yli.

Yksi ajatus artikkelista “Venearkea eli kulkeilla asumista”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.