Purjehdusslangia

Purjehdusslangi förstin selittämänä

Purjehtijat puhuvat ihan omaa kieltään. Kun kapteeni oli Youtuben avulla opetellut purjehduksen alkeet, försti ei ymmärtänyt puoliakaan saamistaan ohjeista, jotka kuulostivat lähinnä siansaksalta: ”pitää kiristää kikkataljaa, ettei jiipata slöörissä ja löysätä ison skuuttia”. Alun tonnin seteli -ilmeiden jälkeen purjehdusslangi on hiipinyt koko miehistön puheeseen ja jotta sinä pysyisit mukana, tässä kootusti förstin omat selitykset!

A-G
Aisa, aisapaikka: Laituri, jossa on ulos työntyvät, ponttoonien varassa kelluvat aisat, joihin vene kiinnitetään kyljestä.
Alagaija: Maston juuresta spinnupuomin keskikohtaan tuleva naru, joka estää puomia nousemasta liian ylös.
Alirikaaminen: Veneen kokoon nähden matala masto.
Ankaroliina: Pitkä liina, joka on kelattuna ankarorullaan veneen kaiteeseen. Käytetään etenkin poijukiinnityksessä.
Ankkurivahti: Hälytin, joka varoittaa, jos se ajautuu määritetyn alueen ulkopuolelle. Käytännössä kännykkäsovellus tai toiminto plotterista aktivoidaan kun ollaan ankkurin kohdalle ja sitten määritetään ankkuriköyden pituus ja sallittu liikkumasäde.
Anturimuunnin: Laite, joka muuntaa esimerkiksi loki- tai tuuliantureista tulevan analogisen signaalin digitaaliseksi.
Autopilotti, pinnapilotti: Laite, joka ohjaa venettä haluttuun kompassisuuntaan.
Barberit, barber haulerit: Spinnun skuuteista parraslistaan tuleva naru, joka estää skuutin nousemisen liian ylös.
Bermudariki: Bermudalla 1600-luvulla kehitetty masto- ja kolmipurjejärjestelmä jota käytetään pääosin nykyisiss purjeveneissä.
Bunkrata: Alunperin tankata laivan polttoainetankit, tarkoitetaan nykyään myös ruoka- ja juomavaraston täydentämistä.
Day cruiser: Moottorivene, jossa on pieni katettu tila, mutta ei varsinaista nukkumatilaa.
Etuliesma, etuliikki: Purjeen reuna, joka kiinnitetään mastoon tai harusvaijeriin eli se pystyreuna kolmion muotoisesta purjeesta, joka en edempänä.
Falli: Purjeen nostinköysi tai -vaijeri.
Fokka: Keulapurje, jonka takaliesma jää maston etupuolelle.
Furlex: Rullalaite keulapurjeelle.
Försti: Firstmate, ensimmäinen upseeri.
Gasti: Miehistön jäsen, esim. keulagasti.
Genoa: Keulapurje, joka ulottuu mastoa taaemmas.

H-K
Halssi: Purjehtiessa se puoli, kummalle vene on kallistunut: styyran halssilla tuuli on oikealla ja vene kallistuu vasemmalle.
Heittoliina: Kelluva köysi tai liina, jonka voi heittää veneestä pudonneelle.
Hela, heloitus: Yleensä metallinen kiinnitykseen liittyvä asia kannella, esim. erilaiset kiskot, kiinnitysrenkaat ja vastaavat.
Huovata: Kuljettaa soutuvenettä taaksepäin ns. soutamalla väärin päin.
Impelleri: Vesipumpun siipipyörä.
Isopurje: Pääpurje, joka nousee mastonhuippuun ja joka skuutataan puomin avulla.
Istumakaukalo, sitloota, sitloora: Purjeveneen takaosan avotila.
Itseskuuttaava fokka: Järjestely, jossa fokkan skuutti kulkee maston edessä olevaan poikittaiseen kiskoon kiinnitetyn vaunun kautta. Kun halssia vaihdetaan, purjetta ei tarvitse skuutata uudestaan.
Jiipata, jiippi: Myötätuulikäännös, eli käännetään kurssia tuulen ali.
Jolla: Apuvene.
Joutsenkaula: Kaartuva kansihela, jonka kautta voi viedä johdot esim. mastolta kannen alle sateelta suojassa.
Juhlaliputus: Yhteensolmitut viestiliput muodostavat juhlalippusarjan, joka nostetaan keulasta mastonhuippuun ja sieltä perää kohti niin pitkälle kuin sarjaa riittää. Järjestys juhlalipuissa on keulasta lukien A, B, C, 1, D, E, F, 2, G, H, I, 3, J, K, L, 4, M, N, O, 5, P, Q, R, 6, S, U, V, 7, W, Y, Z, 8, ensimmäinen korvausviiri, toinen korvausviiri, kolmas korvausviiri. Maalippuja liikaa muistuttavat viestiliput T ja X sekä vastausviiri jätetään juhlaliputuksesta pois.
Kaija: Laituri.
Kaiku, kaikuluotain: Veneen pohjassa oleva laite, joka mittaa veden syvyyttä ja pohjan muotoa.
Kajuutta: Hytti.
Kansigasti: Gasti, joka hoitaa purjeiden trimmaamisen kannella.
Kansivalo: Mastoon tai saalinkiin kiinnitettävä, kannelle osoittava valo.
Keulapiikki: Veneen keulassa oleva nukkumatila, jos varsinaista kajuuttaa ei ole.
Kikkatalja: köysitalja, jonka avulla puomia estetään nousemasta liikaa ylöspäin, käytetään etenkin myötätuulessa.
Knaapi: Kinnityshela, jonka ympärille köysi kiedotaan knaapisolmulla.
Kruisailla: Purjehtia ja asua veneessä pitkä aika, nomadihenkinen elämäntapa purjeveneessä.
Kryssiä: Purjehtia vastatuuleen, luovia.
Köli: Purjeveneen rungon alla oleva vastapaino, joka estää veneen kaatumisen tuulen painaessa purjeita, lisäksi köli estää sortoa ja mahdollistaa siksi vasta- ja sivutuuleen purjehtimisen.
Kölisauma: Veneen ja kölin ulkopinnat yhdistävä sauma.

L-P
Laipio: Runkoa tukevoittava väliseinä.
Legi: Matka yhdestä ankkuri- tai laituripaikasta seuraavaan.
Lepuuttaja, fenderi: Veneen kylkeen ripustettava kuminen, ilmalla täytetty pehmike, joka suojaa venettä toisten veneiden tai laiturin aiheuttamilta kolhuilta.
Liesma: Purjeen reuna, esim. alaliesma on purjeen alareuna.
Lifeline: avotilasta kannelle kulkeva liina, johon voi kiinnittää itsensä valjaista, estää putoamasta aallokossa ja kallistuksessa.
Liikenteenjakokaista: Reittijakojärjestelmän tiettyyn suuntaan kulkeva osa.
Loki: Veneen pohjassa oleva pieni ratas, joka mittaa kuljettua matkaa.
Lämmönvaihdin: Moottorin jäähdytysjärjestelmän osa.
Mantooki: Kaide.
Mantookitolppa, kaidetolppa: Kannen reunassa olevat tolpat, joihin kaidevaijeri kiinnitetään.
Mantookivaijeri: Kaidevaijeri.
Manusluukku: Huoltoluukku.
Manööveri: Jokin kokonaisuus purjehtiessa, esim. purjeen nostaminen, käännös tai reivaaminen.
Mastovalo: Mastoon kiinnitettävä valo, joka sytytetään pimeällä kulussa ja ankkuroidessa.
Merikortti: Merialueen kartta.
Merikytkin: Vaihdelaatikko, joka akselivetoisessa veneessä kytkee moottorin ja potkuriakselin yhteen. Vaihteita on vapaa, taakse ja 1-2 eteen.
Merimaili, meripeninkulma: 1 852 metriä.
Nousta tuuleen: Purjeveneen kyky kulkea vastatuuleen, mitä parempi nousukulma, eli mitä pienempi kulma tuuleen voidaan ottaa, sitä paremmin venen nousee tuuleen.
Optimistijolla, optari: yksin purjehdittava kevytvene etenkin lapsille ja nuorille.
Osatakila: Rikityyppi, jossa keulastaagi ei ylety maston toppiin saakka, esim. 7/9 osatakilassa keulastaagi ulottuu kohtaan, joka on 7/9 maston korkeudesta.
Paara: Keulaan päin katsottaessa veneen vasen puoli.
Paukkuliivi: pelasusliivi, joka täyttyy hiilidioksidilla kastuessaan.
Peltigenoa: Ajaminen koneella. Usein isopurje ylhäällä, jolloin moottori hoitaa keulapurjeen osuuden eteenpäin viemisestä.
Pentteri: Veneen keittiö.
Peräsin: Veneen perässä oleva kääntyvä ohjauslaite, jota ohjataan peräsinpinnalla tai ruorilla. Peräsin kääntää veden virtausta sivulle ja siten veneen kulkusuuntaa.
Pilssi: kölin päällä oleva tila, jossa on kölipultit ja johon veneeseen tuleva vesi päätyy. Pilsseissä voi myös säilyttää tavaraa.
Pilssipumppu: pumppu, jolla voidaan tyhjentää veneen pilssistä vettä.
Pinna: Ohjausjärjestelmän osa, jolla käännetään peräsintä. Pinna on suoraan kiinnitetty peräsimeen, eli kun sitä kääntää kulkusuuntaan nähden oikealle, peräsin kääntyy kulkusuuntaan nähden vasemmalle ja vene kaartaa vasemmalle.
Pinnapilotti: Laite, joka ohjaa venettä haluttuun kompassisuuntaan.
Pistopunkka: Nukkumapaikka, joka on kokonaan tai osittain istumakaukalon alla.
Plotteri:GPS-navigaattori.
Plägä: Tuuleton olosuhde.
Poiju: Painojen avulla pohjaan ankkuroitu kelluke, jossa on lenkki kiinnittymistä varten.
Poijuhaka: Yleensä metallinen koukku, joka kiinnitetään köyteen tai liinaan toisesta päästä ja poijun lenkkiin toisesta. Poijuhaan avulla köyttä ei tarvitse sitoa poijuun.
Poijupaikka: Laiturijärjestely, jossa yleensä veneen perä kiinnitetään poijuun ja keula laituriin.
Potkuriakseli: Merikytkimen ja potkurin välinen suora metallitanko, jota moottori pyörittää.
Puomi: Poikittainen tanko, jonka avulla purjetta säädetään. Isopurjeen puomi on yleensä aina kiinnitetty mastoon ja isopurje skuutataan sen avulla.

R-Ö
Regatta: Purjehduskilpailu, esimerkiksi Hangon regatta.
Reittijakojärjestelmä: Järjestelmä, jossa pääasiassa rahtiliikenne ja muu kauppamerenkulku ohjataan kulkemaan eri kaistoja pitkin vastakkaisiin suuntiin. Veneiden, jotka ylittävät jakojärjestelmän, pitää tehdä se kohtisuoraan ja järjestelmässä kulkevaa liikennettä häiritsemättä.
Reivaaminen: Purjepinta-alan pienentäminen.
Reiviköysi: köysi, jonka toinen pää kiinnitetään puomiin, jonka jälkeen se pujotetaan purjeen takaliesmassa olevan reivirenkaan läpi ja sen jälkeen puomin vastakkaisella puolella olevaan plokiin ja siitä edelleen joko kiinnitysknaapille tai vinssille. Köyttä kiristämällä purjeen takaliesma laskostuu ja purjepinta-ala pienenee.
Reivirengas: Purjeessa samalla tasolla etu- ja takalieasmassa olevat purjerenkaat. Reivatessa tämä linja on pienennetyn purjeen alareuna. Etuliikin reivirengas kiinnitetään maston päässä olevaan koukkuun ja takaliesma kiristetään reiviköydellä.
Rihtaaminen: Sen varmistaminen, että akseli, merikytkin ja moottori ovat suorassa linjassa. Myös linjaaminen.
Rikata: Nostaa riki käyttökuntoon esim. telakoinnin jälkeen. Myös laittaa jokin muu käyttökuntoon (kuten riippumatto).
Riki: Kaikki se, jonka avulla ja varaan purjeet levitetään eli masto, puomi, vaijerit, helat, köydet, vinssit ja taljat.
Ruffi: Kajuutan katto.
Rälläkkä: Työkalu, jolla saa avattua melkein mitä vain.
Salonki: Kajuutan osa, jossa on yleensä sohvapunkat ja pöytä, usein myös pentteri. Oleskelutila.
SeaTalk: Raymarinen verkkoprotokolla, jolla eri laitteita voi saattaa keskustelemaan keskenään: esim. plotterin, autopilotin ja tuulimittarin.
Skegi: Peräsintä ja sen laakerointia suojaava tukirakenne peräsimen edessä.
Skuutata, skuuttaus: Purjeen kulman säätäminen suhteessa tuuleen kiristämällä tai löysäämällä skuuttiköyttä. Myös jalustaminen.
Skuuttiköysi: purjeen takakulmasta tai isopurjeen tapauksessa puomista veneen kannessa olevaan helaan kiinnitetty naru, jolla purjetta kiristetään tai löysätään.
Slööri: Sivumyötäinen tuuli.
Snörppinaru: Ohut naru, jolla voi kiristää tai löysätä purjeen takaliesmaa.
Solmu: Nopeusyksikkö, merimailia tunnissa.

Sorto: Veneen kulkiessa veden läpi tuuli ja aallokko pyrkivät kuljettamaan venettä mukanaan. Tätä kutsutaan sorroksi ja se pitää huomioida venettä ohjaillessa ja navigoidessa, koska varsinkaan purjehtiva vene ei yleensä kulje siihen suuntaan mihin keula osoittaa.
Spinnu, spinaakkeri: Vapaasti lentävä, iso myötätuulipurje.
Spinnupuomi: Puomi, jolla hallitaan spinaakkeria. Säilytetään yleensä veneen kaiteissa kun ei spinnutella.
Springi: Köysi, joka kiinnitetään keulasta taaksepäin tai perästä eteenpäin laituriin, eli niin sanotusti ”väärään suuntaan”.
Strekki: Vastatuuleen purjehtiminen ilman luovimista
Stuuvata: Sijoittaa tavarat veneessä niin, että mikään ei kallistuksessa putoa, lennä, eikä mene rikki.
Staagi: Mastosta veneen keulaan ja perään tulevat, mastoa tukevat vaijerit.
Styyra: Keulaan päin katsottaessa veneen oikea puoli.
Sundowner: Yömyssy.
Suuntimakompassi: käsikompassi, jolla voi ottaa suunnan esimerkiksi majakkaan.
Takaliesma, takaliikki: Purjeen takareuna eli se pystyreuna kolmion muotoisesta purjeesta, joka en taempana.
Toppi: Mastonhuippu.
Toppiriki: Rikityyppi, jossa keulastaagi ulottuu toppiin saakka.
Trimmata: Säätää purjeita ja rikiä tuulen mukaan.
Trossi: Meripelastusseuran maksullinen, kiireetön palvelu vaikeuksiin joutuneelle veneelle ja/tai venekunnalle.
Turkki: Veneen lattia.
Tutkaheijaste: Merenkulun turvalaite joko maastossa tai veneessä. Heijasteessa on metallilevyjä kulmittain toisiinsa nähden, mikä parantaan kohteen näkymistä ja tunnistamista tutkassa.
Tuulimittari: Maston huipussa oleva laite, joka mittaa tuulen suunnan ja nopeuden.
Vahinkojiippi: Myötätuulessa tyypillinen vahinko, joka aiheutuu yleensä tuulen äkillisestä kääntymisestä tai huolimattomasta ohjailusta. Jiipissä puomi siirretään koko avotilan yli puolelta toiselle, mutta vahinkojiipatessa puomi vaihtaa puolta hallitsemattomasti ja on vaarallinen tiellä oleville ihmisille. Vahinkojiipissä kovemmalla tuulella yleensä tulee myös rikkoutumisia rikiin.
Vantti: Mastoa sivusta tukeva harusvaijeri.
Vanttiruuvi: Kiinnike, jonka molemmissa päissä on ruuvikierre ja keskellä kierrettävä osa, jota kiertämällä molemmat päät kiristyvät tai löystyvät. Käytetään etenkin vaijereiden kiristämiseen.
Varapaukku: Paukkuliivien osat, joka täyttävät liivin ilmataskut. Kastuessaan suolapanos laajenee ja työntää terävän neulan hiilidioksidipullon sinetin läpi. Hiilidioksidi täyttää ilmataskut. Paukku on kertakäyttöinen ja siksi tarvitaan varapaukkuja.
Vendata, venda: Vastatuulikäännös, eli käännetään kurssia tuulen yli.
VHF, VHF-radio: Meriradiopuhelin.
Viitoitus: Viittojen muodostama väylän merkintä maastossa.
Viitta: Pystyssä kelluvat korkeat mustakeltaiset, vihreät ja punaiset tolpat, joilla ohjataan kulkemaan viitan tietyltä puolelta (joko tietyn ilmansuunnan puolelta tai sitten oikealta/vasemmalta puolelta väylän suunnasta riippuen).
Virsikirja: Myötätuulitrimmaus, jossa isopurje on skuutattu toiselle puolelle ja keulapurje toiselle.
Ylirikaaminen: Veneen kokoon nähden korkea masto.
Ylägaija: Mastosta spinnupuomin keskikohtaan tuleva naru, joka kannattelee puomia vaakasuorassa.
Äyskäri: kuuppa tai kauha, jolla veneestä voi poistaa vettä.

Lue lisää

Kattava sanasto löytyy muun muassa Espoon kippareilta: https://www.espoonkipparit.fi/tietoa/merislangia